2020-luvulla teknologinen murros vyöryy ennennäkemättömän kiihtyvällä nopeudella. Murros aiheuttaa huomattavia hyötyjä kaikissa toimintaympäristöissä. Etäisyydet menettävät merkityksen. Automaatio ja keinoäly muuttavat käsityksen tehokkuudesta ja oppimisesta. Myös (kunta)talous tulee hyötymään kehityksestä huomattavasti. Ensimmäisenä toimivat hyötyvät eniten.
Tutkijat ennustavat, että kulkeminen automatisoituu ja sähköistyy. Ehkä myös liidämme. Energia synnytetään siellä missä sitä kulutetaan. Aurinko- ja tuulienergian varastointi ratkaistaan. Ruokaa kasvatetaan siellä missä sitä syödään. 3D tulostuksen myötä esineitä valmistetaan siellä missä niitä käytetään.
On arvioita, että vuoteen 2030 mennessä merkittävä osa koulunkävijöistä ei juuri kokoonnu enää yhteiseen fyysiseen tilaan. Koulu tulee sinne missä oppilas on. Tämä mahdollistetaan virtuaalisilla järjestelmillä paikkariippumattomasti. Haittana ehkä vuorovaikutuksen puutteet, jotka perustuvat nykyiseen ymmärrykseemme fyysisestä läsnäolosta oppimisympäristössä. Toisaalta lisätty todellisuus ja vapaa-ajan yhteisöllisyys paikkaavat tätä aukkoa. Opetuksen saannin mahdollisuudet kasvavat moninkertaiseksi avoimessa ympäristöissä. Onko koulurakennuksia enää nykymuodossaan 2020-luvun loppuessa? Alakouluikäiset käyvät koulua livenä edelleen melko paljon, koska alakoulu on myös lastenhoitoa. Minkälaisia kouluja tänään kannattaa rakentaa tai nykyisiä laajentaa?
Hoivatyö ja terveydenhoito muuttuu. Liikuntarajoitteisten liikkuminen mahdollistetaan robotisaation avulla. Lääkkeet jaetaan ja niiden vaikutusta mitataan kehoon kiinnitetyistä analysaattoriannostelijoista. Ihmisen kohtaamiseen ja välittämiseen jää kaikki aika. Keinoälyn datamassaan pohjautuva tehokkuus ja tarkkuus mahdollistaa aikaisen reagoinnin ja täsmällisen diagnosoinnin sekä parhaat kuntoutus- ja lääkitsemistavat. Elämme vanhemmiksi.
Perinteisesti teollisuuteen, kauppaan ja palveluihin pohjautuva järjestelmä kaipaa oheen teknologiamurroksen yrittämistä lisää. Ylöjärven on otettava oma osansa aineettoman arvonluonnin pohjalta syntyvästä globaalista kasvusta. YK:n tavoitteen ja ennusteen mukaan tuo kasvu poistaa maapallolta absoluuttisen köyhyyden vuonna 2030. Se saavutetaan 3%:n vuotuisella GBKT:n kasvulla. Mikroskooppisen ohut siivu siitä olisi valtava hyvinvoinnin kakkupala meille paikallisesti. Miten voimme huomioida tämän strategioissamme?
On helppo sanoa, että kuntastrategiassa pitäisi ottaa murros huomioon. Johtamisjärjestelmän mataluus, joustavuus ja tehokkuus palvelisi sitä, että yhteisö kykenisi ottamaan murroksen vastaan ja tekemään muutosta aktiivisesti. Hallinnon teknologiatavoitteet olisivat mielenkiintoisia. Suinpäin ei kannata sännätä laitteiden ja hilavitkuttimien hankintaprosessiin, mutta näkemyksellisyyden ja visioinnin voisi tavoitteellistaa. On sallittava epäonnistumisia, että innovaatioita voi syntyä. Kaupungin innovaatioparlamentille (vrt seuraparlamentti) voisi olla kysyntää. Se perehtyisi, ideoisi ja innostaisi laajasti kuntayhteisöä tulevaisuuteen liittyvissä teknologisissa mahdollisuuksissa ilman kritiikkiä pää tukevasti pilvissä.
Vuonna 2018 astuu voimaan laki joka mahdollistaa tavaran kuljetuksen nelikoptereilla. Kiinassa se on jo arkipäivää. Vihdoin saan viikoittaisena kasvisruokapäivänäni lounaaksi vegekebabin kotitoimistoni terassille laskeutuvan dronen tavaraboksista. Samalla kyydillä muuten tulee paketti maailman suurimmasta tavaratalosta, joka ei omista yhtään tavaraa tai tiloja, jossa on eilen tilaamani otsalamppu. Siitä ei le myöhemmin tiellä hyötyä itse-energisoivan katuvalojärjestelmän vuoksi, mutta metsässä Maikin kanssa kulkiessa oikein hyvä.
TIMO HALTTULA, vihreät (sit.)
