Muutaman vuoden suunnittelutyön vaatinut hautamuistomerkki koristaa nyt Viljakkalan hautausmaata. Testamenttivaroilla hankitulla muistomerkillä tahdotaan kunnioittaa vuoden 1918 sisällissodan punaisia uhreja, jotka olivat valmiita antamaan henkensä vakaumuksensa puolesta.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen kansa jakautui kahtia synnyttäen sisällissodan.
Tuolloin valkoisten ja punaisten välisiä verisiä taisteluita käytiin myös Ylöjärvellä Viljakkalassa, jonka hautausmaan metalliristeissä on edelleen nähtävissä luodinreikiä.
Hautausmaalla sijaitsee myös joukkohauta, jonne haudattiin yhteensä kahdeksan punakaartilaisen ruumiit. Muistomerkiksi pystytettiin paikalle puinen risti.
Sadan vuoden takaiset tapahtumat muistetaan Viljakkalassa edelleen. Tämän vuoksi Viljakkalan Vasemmistoliitto haaveili pitkään uuden ja suuremman muistomerkin saamisesta hautausmaalle.
Viime sunnuntaina yhdistys paljasti, että toive oli saatu vihdoin toteutettua.
– Noin kaksi vuotta sitten Viljakkalan Vasemmisto koki menetyksen, kun pitkäaikainen vaikuttaja Väinö Mäkinen poistui keskuudestamme. Hän oli elämänsä aikana monessa mukana toimien ammattiyhdistyksessä, kunnallispolitiikassa ja järjestöelämässä. Saimme yllätykseksemme kuulla, että hän oli testamentissaan määrännyt huomattavan summan muistomerkin tekemiseksi, Viljakkalan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Erkki Moisio kertasi muistomerkin paljastustilaisuudessa.
– Muistomerkki muistuttaa siten myös Väinöstä ja hänen elämäntyöstään Vasemmistolaisen työväenliikkeen hyväksi, hän jatkoi.
Kurulaista käsialaa
Uusi hautamuistomerkki on kurulaisen Kivityöliike E. Väisäsen käsialaa.
Yrittäjä Petri Väisänen kertoi, että muistomerkin toteutus oli pitkä prosessi, joka vei suunnitteluineen yhteensä kaksi vuotta.
– Kivilajina on käytetty Taivassalon punaista graniittia. Muistomerkki on koottu yhteensä neljästä pohjakivestä, joiden päällä on vielä neljä kiveä, hän esitteli.
Muistomerkin pääkivi on kaksiosainen. Ylempään kiveen on veistetty kuvio, joka kuvaa äitiä ja lasta.
Väisänen kertoi, että kuviota ympäröivä kehä on tehty koristelouhintatekniikalla, joka on miehen itsensä kehittelemä tekniikka.
Kiviin on merkitty myös vuosiluku 1918 ja tekstit ”Vakaumuksen puolesta” ja ”Kansan vapauden ja tulevaisuuden vuoksi”.
– Kaikki tekstit ovat tummaksi patinoitua pronssia. Pääkiven edessä olevat pohjakivet toimivat seppeleenlaskupaikkana, Väisänen kertoi.
Uuden muistomerkin taakse on kiinnitetty muistolaatta alkuperäisestä muistomerkistä, puisesta rististä.
Vuosi 1918 pitää muistaa
Hautamuistomerkin äärellä puheenvuoron piti Viljakkalaan saapunut europarlamentaarikko ja Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen.
Hän muistutti, ettei sadan vuoden takaisia tapahtumia ja siihen johtaneita syitä kannata unohtaa.
– Sisällissota oli yhteinen onnettomuus, johon Suomi ajautui. Sotimisen, vankileirien ja oikeudettomien teloitusten jälkeen maastamme löytyi onneksi vähitellen ymmärrystä sovinnolle ja yhteistyölle, hän sanoi.
Kyllösen mukaan samaa viisautta olisi syytä tavoitella myös tässä hetkessä ja tässä maailman tilanteessa.
– Ei riitä, että muistamme ja muistelemme vuotta 1918 ja sen tapahtumia. Meidän tulee myös muistaa sotaan johtaneet syyt ja ennen kaikkea muistaa se, mitä sota maallemme opetti. Sen sijaan, että sorramme heikommassa asemassa olevia, meidän tulee kyetä vaikeista ajoista huolimatta pitämään huolta koko kansasta, Kyllönen totesi puheenvuorossaan.
Kommentointi on suljettu.