Heikentynyt hallitus kohtaa vahvistuneen opposition

Eduskunta palasi syyskauden käynnistyessä perinteisiin tiloihinsa. Liikkuminen remontoidussa päärakennuksessa on sujuvaa väistötiloihin verrattuna, mutta päätösten sisältöön uutuuttaan kiiltelevillä tiloilla tuskin on merkitystä. Ideologiset erot ratkaisevat.
Valtion vuoden 2018 talousarviosta on jo käyty kipakkaa keskustelua. Viimesyksyisistä linjauksista poiketen ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyvät tuloveronkevennykset suunnataan pääosin hyvätuloisille. 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotus kevenee kymmeniä euroja kuussa, 1600 euron tai pienemmällä kuukausieläkkeellä sinnittelevien eläkeläisten enintään euron. Ero johtuu pitkälti hallituksen esittämästä työtulovähennyksen korotuksesta. Verotuksen keveneminen on myönteinen suuntaus, mutta sen tulee koskea myös pieni- ja keskituloisia. Esitystä onkin syytä korjata vielä ennen sen hyväksymistä.
Tuloveronkevennysten vastapainoksi hallitus aikoo nostaa kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta. Asumisen kallistuminen rokottaisi kaikkein pahimmin juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös kuntien liikkumavaran kaventaminen verotuskysymyksissä on askel väärään suuntaan. Ylöjärven yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä lain sallimalla alarajalla. Lakisääteisen alarajan nosto siis pakottaisi valtuuston korottamaan yleistä kiinteistöveroa.
Vaikka työllisyysaste kohenee hiljalleen, on kaikkein köyhimpien kansalaisten asema edelleen tukala. Tein syyskuun lopussa talousarvioaloitteen muun muassa leipäjonoissa apua tarjoavien järjestöjen toiminnan pienimuotoisesta tukemisesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sai hallituksessa vielä ollessaan neuvoteltua vastaavan summan tämän vuoden budjettiin. Ensi vuoden talousarvioesityksestä tukisummaa ei kuitenkaan löydy. Toivottavasti esitykseni saa joulukuun äänestyksissä tukea opposition lisäksi hallituspuolueidenkin riveistä.
Viime viikon kenties kuumin keskustelunaihe eduskunnassa liittyi oppositiopuolueiden yhteiseen välikysymykseen raideliikenteen toimintaedellytysten turvaamisesta. Laajaa ihmetystä ovat herättäneet muun muassa hallituksen kaavailut VR:n pilkkomisesta kalustoyhtiöön, kiinteistöyhtiöön, kunnossapitoyhtiöön ja liikennöintiä harjoittavaan yhtiöön. Hallituksen suunnitelmissa kullakin uudella maakunnalla olisi myös mahdollisuus valita kilpailutuksella alueella lähiliikennettä hoitava yhtiö, joka saisi luvan käyttää VR:ltä vuokrattavaa kalustoa.
Luonnollisten julkisten monopolien yksityistämisestä on jo ennestään lukuisia huonoja kokemuksia. Niihin sisältyvät sähköverkkojen myynnit ulkomaisille yhtiöille ja viestintäverkkoyhtiö Digitan kauppaaminen ranskalaiselle TDF-konsernille. Vastaaviin virheisiin ei ole varaa raideliikenteessä. Suunnitellun uudistuksen myötä junaliikenne voisi vähentyä entisestään varsinkin harvaan asutuilla seuduilla. Uusia junavuoroja näille alueille tuskin syntyisi. Malli ei myöskään kannustaisi raideliikenteen kehittämisen edellyttämiin investointeihin.
Opposition lisäksi kritiikkiä ovat esittäneet uudistuksen vaikutuksia tutkineet konsulttiyhtiöt. Esimerkiksi Spring Advisorin selvitys päätyi taannoin siihen johtopäätökseen, ettei hallituksen valitsema kilpailuttamismalli täytä liikenne- ja viestintäministeriön asettamia tavoitteita. Myös keskustan joukoista on arvosteltu liikenne- ja viestintäministeri Bernerin suunnitelmia. Sipilän hallituksen enemmistön kavennuttua merkittävästi hallituspuolueiden olikin koottava rivinsä tiukkaan puoluekuriin välikysymysäänestyksessä, jotta pääministeri ainakin toistaiseksi välttyi junailemasta itseään presidentin pakeille.