Eppu Normaalin kaikki sanoitukset kokoava kirja ilmestyy huomenna torstaina kauppoihin. Ennakkotilaukseen se tuli jo taannoin. Bändin pääkynäilijälle Kaikki sanat -kokoelma on jotain, jota sietää katsoa suopein ja ylpein silmin.
”Nyt reppu jupiset riimisi rupiset”, ”Syyttömänä syntymään sattui hän”, ”Siis ryyppäämään, ryyppäämään”…
Eppu Normaali -sanoitukset. Monia laulattaneita, monia naurattaneita. Monia koskettaneita. Koko kansan tuntemia. Bändin pitkäaikaisin kynäniekka Martti Syrjä itsekin voi niille nyökätä suopeasti.
– Kyllä minä niistä olen ylpeä. Ei ole oikeastaan yhtään sellaista, joka aiheuttaisi puistatuksia. Muutama rajatapaus ehkä on, sellaisia, että kokeiltiin kepillä jäätä, hän sanoo.
Niiden hän toteaa päässeen levylle viikon valvomisen jälkeen tilanteissa, joissa toinen vaihtoehto olisi ollut koko biisien hylkäys.
– Ja hyvä niin, koska eihän historiaa voi jälkikäteen muuttaa, hän hyväksyy.
Tyytyväisyys kumpuaa siitä, että lyriikat ovat toimineet tarkoituksessaan ja kestäneet aikaa.
– Ja olen hämmästynyt, kuinka laajakirjoisesti olemme käsitelleet aiheita.
Kunnon kombo kansiin
Tuo kirjo on nyt nidottu kansien väliin. Aiemmin Eppu-lyriikoita on koottu kirjaksi vain parilta ensi levyltä.
Ajatus sanoituskirjasta on kyllä sen jälkeenkin leijunut ilmassa mutta aina kuihtunut. Nyt levy- ja kustannusyhtiöpomo Epe Heleniuksen ehdotettua aikeen toteuttamista on hetki Syrjästäkin sopiva. Ehtipähän kertyä kunnon kattaus kansiin. Siihen, onko luvassa uusia sanoja ja olisiko siis kannattanut vieläkin odottaa, hän ei povaa mitään varmaa.
– Joten ehkä nyt oli oikea hetki.
Kunnon kattaus tarkoittaa vajaata pariasataa laulutekstiä. Se on kynämiehen mielestä kohtuullinen tuotanto, vaikkei jonkun tilaussanoittajan mittoihin ylläkään.
– Koen itseni rockbändin laulajaksi, jolle tällainen tehtävä on annettu. Koen olevani taidoiltani riittävän hyvä amatööri. Kunhan saamme oman luomistarpeemme tyydytettyä. Vaikka sanoitukset jäisivät tähän, olen silti erittäin tyytyväinen. Tässä on riittävästi yhden uran saavutukseksi.
Mukana on siis niin Martti Syrjän kuin Mikko Syrjän ja Mikko Saarelan tekstit. Rinnan painettuina ne ovat ykkössanoittajan mielestä eheä annos Eppua.
– Vaikka meillä onkin erilaiset tyylit, sanoitukset menevät samaan kansioon, koska ne ovat kaikki meidän tuotantoamme. Ne ovat samaa perhettä, rykelmä.
Sitä paitsi kaikkia bändin tekstejä yhdistää kuitenkin tietty yhteinen Eppu-tyyli: nasevuus, leikillisyys, ilkikurisuus, huumori. Vertailusta kiinnostuneille taas tekstikokoelma on passeli paketti tutkailtavaksi.
– Onhan teksteissä erilaisia asioita analysoitavissa ja havaittavissa.
Kirja kuunteluavuksi
Jo pari vuotta sitten Syrjä totesi rocklyriikkaa ja runoutta vertailevassa haastattelussamme, että lähtökohtaisesti laulunsanoja ei ole tarkoitettu paperilta luettaviksi. Äänestä irrotettuina ne voivat jopa näyttäytyä omituisina. Eikä nyt ilmestynyt lyriikkakirjakaan ole runoteos.
Kuten kansilehdykän senkin ydintehtävä on olla viite, kuunteluapu kappaleille. Kuulija voi varmistaa, miten sanat todella menevät ja tulkitakin laulettua.
Toki Syrjä kiistää olevansa kukaan sanomaan, mihin kirjaa saa käyttää. Halutessaan joku voi lukea tekstejä runoinakin.
– Silloin ne toimivat uudessa käyttötarkoituksessa.
Lisäksi kirja toimii esteettisenä makupalana kuvineen ja taittoineen. Jonkinlainen kertomuskin se on siitä, mitä bändi on tehnyt.
– Ja sen voi laittaa myös pöydänjalan alle, sanaseppo murjaisee.
Sanat kantavat – mutta vain puoliksi
Eput kiistatta tunnetaan satsauksesta sanoihin, jos kyllä tempaaviin sävellyksiinkin. Syrjä myöntää sanojen tärkeyden – mutta vain tasaveroisessa roolissa juurikin sävelten kanssa.
– Toista ei ole ilman toista. Kukaan ei kiinnittäisi mitään huomiota sanoituksiin tai arvostaisi niitä, jos ne olisivat paskoissa biiseissä. Hyvä melodia antaa puitteet hyvälle lyriikalle loistaa ja hyvät sanat hyvälle melodialle, hän puntaroi todeten, että puutteet jommassakummassa tekevät särön kokonaisuuteen.
Sanoittaja on mielissään siitä, että bändin sananiekat ovat onnistuneet luomaan tunnistettavan Eppu-lyriikkatyylin.
– On hienoa huomata jälkikäteen, että muutkin arvostavat sitä. On tehnyt jotain, joka on oikeasti hienosti sanottu.
