Perusturvalautakunnan kokouksessa 22. elokuuta päätettiin muuttaa Viljakkalassa toimivan asumisyksikkö Elokaaren tuotantotapaa palvelusetelillä toimivaksi. Tällä ennakoitiin myynnin ja yksityistämisen toteutumista. Perusturvalautakunnassa ei kuitenkaan päätetty Elokaaren myynnistä, vaan siitä päätti kaupunginhallitus. Se antoi 28. elokuuta äänin 6–5 luvan Elokaaren myynnille.
Asia oli valtuustokäsittelyssä 4. syyskuuta, jolloin valtuusto antoi myyntiluvan äänin 37–14.
Allekirjoittanut toimii Ylöjärvellä perusturvalautakunnan jäsenenä. Olin päättämässä palvelusetelien käyttämisestä kokouksessa 22.8. Kokousteknisen kömmähdykseni vuoksi en saanut vastaehdotustani (että palveluseteliä ei otettaisi käyttöön) äänestykseen. Arvioni mukaan en olisi kuitenkaan saanut kannatusta asialle.
Ylöjärven vasemmisto oli kuitenkin yksityistämistä vastaan, koska tässä vaiheessa ei olisi pitänyt tehdä vielä tällaisia päätöksiä, koska maakuntahallinnon rakentaminen on kesken ja soteasiat ovat jälleen kerran menneet uuteen valmisteluun.
Sen sijaan vasemmiston tavoite oli turvata kuntalaisten sotepalvelut pitkällä tähtäimellä ja pitää palvelut viljakkalalaisilla.
Valtuustokäsittelyssä 4. syyskuuta puheenvuoron saaneet perusturvalautakunnan jäsen ja puheenjohtaja väittivät ”asiantuntijalautakunnan” pohtineen ja puoltaneen asiaa.
Minusta uusien lautakuntalaisten kokemattomuus (itseni mukaan lukien) ja kiireinen perehtyminen esti oikean demokratian toteutumisen. Siksi oli väärin strategisesti ottaa asia juuri nyt käsittelyyn – tarkoituksellistako?
Pohdin myös yleisesti, että onko tällainen kuntalain edellyttämä, lautakunnissa päätettävien asioiden käsittelytapa oikea.
EVA-arvio (päätöksen vaikutuksen ennakkoarvio) oli kaupungin sivuilla nähtävänä kokousta edeltävänä päivänä. Esityslistaan pääsin käsiksi kaksi työpäivää ennen kokousta. Uskon että meille uusille lautakunnan jäsenille asioihin perehtyminen nopeassa aikataulussa on hankalaa. Pelkkään nopeatempoiseen kokoustekniseen käsittelytapaan oppiminen vie aikansa.
Ymmärrän myös, että kokoukset kestäisivät turhan pitkään, jos hitaampia odotettaisiin. Todellista demokratiaa tällainen menettelytapa ei kuitenkaan mielestäni edusta, koska asioista ei suoraan äänestetä, kuten esimerkiksi eduskunnassa tehdään kyllä/ei-menettelyllä.
Valmiiseen päätösehdotukseen on nopeasti annettava ensin vastaehdotus, josta vasta äänestetään.
Pohdin myös kuultiinko viljakkalalaisia ja Elokaaren työntekijöitä tarpeeksi. Asiasta tehtyyn EVA-arviointiin voi tutustua kaupungin sivuilla (ylojarvi.fi/site/assets/files/35143/tehostetun_palveluasumisen_eva-arviointi_elokaari-1.pdf)
Allekirjoittaneelle jäi paljon kysymyksiä. Vastausten sijaan sain lautakunnassa heikohkoja perusteluja. Avoimia ja vielä mietittäviä asioita ovat:
– Elokaaren rakennuksen kuntoarvio ja perustuuko saatu tarjous siihen?
– Millä aikajaksolla tulee tai ehkä tulisi korjaustarpeita tai onko perusparannukselle tarvetta? Jos rakennus on betonirakenteinen niin käyttöikä on yleensä 50 vuotta ilman mittavia korjauksia. Mikäli rakennuksessa on vaikka ”vain” piileviä vikoja, on kaupunki niistä vastuussa.
– Esperin kaupan ehdot? Rajataanko siinä esimerkiksi muiden ympäristöön tulevien kilpailijoiden tulemista? Entä onko muita klausuuleja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen?
– Onko huomioon otettu, että tulevaisuudessa ehkä palvelut siirtyvät maakuntahallinnolle, mutta kiinteistöt jäävät. Vai ostaako maakuntahallinto kaikki kiinteistötkin itselleen? Jos näin on, miksi nyt hosuttiin, koska pitäisi myös turvata kiinteistöjä, jossa kaupunki tuottaa jatkossa omia palveluita.
– Onko edellä mainituista asioista tehty riskifaktorointi?
– Kun kiinteistö myydään, ja otetaan palvelusetelit käyttöön, tunsiko perusturvalautakunta ja valtuusto palvelusetelien sisällön ja ehdot tarkkaan? Allekirjoittanut pitää palvelusetelin ehtoja osin epäselvinä.
– Tuleeko käyttöön ”joustava palveluseteli”, jolla taattaisiin kaikille nykyisille asukkaille katkeamaton hoito?
– Onko tiedossa, nouseeko palvelun hinta verrattuna kaupungin omaan palvelutuotantoon?
– Jos nousee, onko laskelmia siitä, nostaako se kaupungin palveluseteleillä ostetun tuotannon kokonaispottia ja kattaako saatu myyntihinta pitkässä juoksussa kulut?
– Sisältääkö Esperin tarjous maininnan siitä, onko hoitomaksuihin sisällytetty huoneen vuokra? Vai tuleeko se asukkaan kustannukseksi, kuten monilla yksityisillä palveluntuottajilla? Jos se sisältyy hoidon hintaan, asukkaalla ei ole mahdollisuutta hakea asumistukea – seurauksena saattaa olla vähävaraisten poissulku kohteena olevasta palvelusta
– Onko henkilökunta suojattu työsuhdeturvalla, vai siirtyykö henkilökunta suoraan yksityisen soteyrityksen työntekijöiksi? Seurauksena olisi silloin sopimusehtojen heikennys. Muilla paikkakunnilla on annettu vuosien työsuhdeturvia – jopa viisi vuotta. Ylöjärvellä nyt kaksi vuotta.
– Esperi ei voi luvata reaalisesti turvata toiminnan jatkoa 10–15 vuotta (kuten perusturvalautakunnassa väitettiin), koska jos esimerkiksi toiminta on kannattamatonta niin yksityiset palveluntuottajat maksavat mieluummin sopimussakon kuin jatkavat tuottamatonta toimintaa. On muitakin syitä, joiden vuoksi sopimusosapuoli voi häipyä markkinoilta.
– Jos kaupunki myy kiinteistöjään ja henkilökunta siirtyy yksityiselle palveluntuottajalle, millä kiinteistöllä ja henkilökunnalla kaupunki jatkossa turvaa palvelujansa?
– Erityisen huolissani olen yksityisen monikansallisen palveluntuottajan toiminnan valvomisesta. Tulevaisuudessa ei käsitykseni mukaan edelleenkään ole resursseja valvontaan ja menettelyt ovat hitaita asiakkaan kannalta. Millä tavalla kaupunki turvaa valvonnan? Esimerkiksi aluehallintovirasto ei pysty vastaamaan nopeaan valvontaan ruuhkien vuoksi. Ja palvelukodin asukkaat tuskin enää ehtivät odottamaankaan oikaisuja.
– Elokaaren rakentamiseen on aikoinaan saatu valtionavustusta. Mitkä ovat olleet silloiset ehdot ja klausuulit valtionavun palauttamiseen 23 vuotiaan kiinteistön kohdalla? Suosittelen tarkkaa selvitystä.
Lopuksi ihmettelen ilmeistä ristiriitaa: eikö kaupungin olisi esimerkiksi edullisempaa tarjota hyvää kotihoitoa mieluummin kuin antaa innokkaasti palveluseteleitä yksityisille palveluntuottajille? Linjahan on ollut edullisemman kotihoidon tuottamisen suuntaan kuin tehostetun hoivakotipalvelujen.
On vielä paljon asioita, jotka ovat vielä tässä maakuntahallinnon siirtymävaiheessa auki, eikä kukaan osaa täysin ennustaa tulevia käänteitä – se on otettava huomioon. Toivoisin kuitenkin etteivät Elokaaren vanhukset joutuisi ”uuden ajan maksumiehiksi”.
Toivoisin julkista keskustelua asiasta.
SARI KOIVUNEN
Vasemmistoliitto (sit.)
Kommentointi on suljettu.