Delfi on kuallu

En puuttunut, tähän delfiiniaiheeseen vuosi sitten, kun kaikki muut puuttuivat. Nyt kun huomasin, ettei asian ole vieläkään annettu olla, niin en minäkään anna.
Aamulehden toimittaja oli käynyt Kreikassa katsomassa, miten delfiinit voivat, ja minkälainen niiden nykyinen pitopaikka on. Hän kirjoitti siitä jutun, jonka otsikko alkoi näin: ”Kuusi kuollutta delfiiniä, salailua, laittomuuksia”. Korostan, tämä oli Aamulehti, ei Iltalehti.
Heti otsikon luettuani minun teki mieli kysyä, montako kuollutta delfiiniä Särkänniemi taas tuottikaan, ja salailtiinko täällä mitään? Että mahtaako nyt olla siellä Kreikassa asiat niin paljon huonommin?
Tuo laittomuus alkoi kuitenkin sen verran kiinnostaa, että lukaisin koko jutun. (Näin lapset toimii klikkiotsikko, journalismin oma isorutto.) No, laittomuushan on jutun mukaan siinä, että kreikkalaiset pitävät delfiiniesityksiä ”opetuksellisina näytöksinä”, koska viihteellinen eläinshow on Kreikassa kielletty. Ja kuitenkin näytökset ovat selvästi viihteellisiä, kun yleisö hurraa ja taputtaa. Jo on härskiä. Ei meillä Tampereella sentään taputettu käsiä, kun ne tekivät temppuja. Ei kun…
No joka tapauksessa, Delfi on kuollut. Delfi, joka oli kuollessaan vasta 39-vuotias, kun delfiinit keskimäärin elävät 27-vuotiaiksi.
Pöyristyttävää. Vielä pöyristyttävämpää, etteivät anna Aamulehden toimittajalle ruumiinavauslausuntoa. Ihan niin kuin kreikkalaiset olisivat jotenkin ikuisesti tilivelvollisia delfiineistä tamperelaisille, virallisia asiakirjoja myöten.
Delfinaarion johtaja uskoo Delfin kuolleen ennen kaikkea vanhuuteen. Koska vastaus ei Aamulehden toimittajalle kelpaa, hän kysyy asiaa myös meribiologilta, joka ei koskaan ole Delfiä nähnytkään.
Dramatiikkaa on haettu myös haastattelemalla eläinaktivistia, joka on työskennellyt kyseisessä eläintarhassa. Tämä on helmi: ”Näin omin silmin eläinten kuolevan siellä, hän kertoo Aamulehdelle.”
Eläintarhassa on 2 000 eläintä. Pitäisin todella hämmästyttävänä, jos niistä mikään ei koskaan kuolisi. Olisi varmaan ollut informatiivisempaa kertoa, mihin ja miten ne eläimet aktivistin silmien alla kuolivat? Minä en todellakaan tiedä, onko delfiinien asiat Kreikassa yhtä hyvin, huonommin vai paremmin kuin Tampereella, enkä edes yritä ottaa siihen kantaa.
Ajattelin, että Aamulehden juttu olisi voinut antaa asiasta jonkin käsityksen, mutta kaikessa puolueellisuudessaan ja yksisilmäisyydessään se lähinnä nauratti. Suuri osa jutusta on sen voivottelua, ettei kukaan oikein halua puhua näistä delfiiniasioista toimittajan kanssa. Täytyy sanoa, etten yhtään ihmettele.
Lopussa toimittaja alleviivaa vielä omaa näkemystään. Leevillä ja Eevertillä on ollut raudankertymäsairaus. Nyt delfinaarion johtaja väittää, että veriarvot ovat pysyneet normaaleina ilman hoitoa. Aktivisti sanoo, mutta delfinaarion johtaja väittää. Tämä on sitä, mitä kutsutaan värikynäksi. Tämä on minun mielestäni huonoa journalismia.
Jos tätä aihetta halutaan vatvoa vielä vuoden päästäkin, ja varmasti halutaan, niin toivon, että Kreikkaan lähetetään joku sellainen toimittaja, joka värittää juttunsa hieman tasaisemmin.