Metsäpeurat saapuvat Seitsemiseen viimeistään marraskuussa

Tarkoitus olisi saada vasoja jo ensi keväänä. Metsäpeuria suojellaan aluksi aitauksella, jotta suurpedot eivät pääse niiden kimppuun ja jotta peurat tottuvat asumaan Seitsemisessä eivätkä vaella pois.
metsäpeura

Metsäpeura tarvitsee tarhausta siksikin, että uudet vasat ja eläintarhoista tuotavat metsäpeurat tottuvat pitämään Seitsemistä kotinaan, eivätkä lähde vapaiksi päästyään pois.
– Jos tarhaan tuotaisiin viilejä metsäpeuroja muualta, ne lähtisivät vaeltamaan kotiin, Sakari Mykrä sanoo. (Kuva: Mikko Rautiainen, Metsähallitus)

Seitsemisen kansallispuistoon parhaillaan rakennettavan metsäpeura-aitauksen on tarkoitus valmistua syyskuun puolivälissä.

Tämän jälkeen aitaan asennetaan vielä esimerkiksi sähköpaimenet, ja sitten alkaakin itse peurojen odotus.

– Jos kaikki menee hyvin, peurat pääsevät tarhaan lokakuun alkupäivinä, mutta yhtä hyvin pääsy voi mennä marraskuun alkupäiviin, arvelee projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Peurojen kiima-aika on luonnossa syys–lokakuussa, mutta peurat saattavat lisääntyä tarhattuina vielä joulukuussakin.

Tarkoituksena olisi saada ensi keväänä uusia vasoja, jotta metsäpeuran kanta kasvaisi mahdollisimman nopeasti.

Hirvas nukutetaan luonnossa

Seitsemiseen siirrettävien metsäpeurojen tarkka lukumäärä ei ole vielä selvillä, mutta se on luultavasti noin kymmenen.

Naaraita eli vaatimia tullee noin kuusi, ja niiden lisäksi Seitsemiseen saapuvat niiden vasat.

Vaatimet on kerätty odotuspaikkaansa eli Ähtärin eläinpuistoon Ranualta, Korkeasaaresta ja ruotsalaisesta eläintarhasta.

Luonnosta Seitsemiseen siirrettävä hirvas juoksentelee vielä vapaana.

Se pyydetään nukuttamalla viime tipassa ja siirretään kuljetuskärryyn nukutettuna, kuljetetaan maanteitse ja päästetään perillä heti tarhaan.

Kanta on 2 000 peuraa

metsäpeura

Seitsemiseen siirrettävien metsäpeurojen tarkka lukumäärä ei ole vielä selvillä, mutta se on luultavasti noin kymmenen. (Kuva: Mikko Rautiainen, Metsähallitus)

Metsäpeurojen siirron ideana on palauttaa metsäpeura Suomen luontoon myös Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla – Seitsemisen lisäksi metsäpeuroja tuodaan tarhaan Lauhavuoren kansallispuistoon.

Metsäpeura katosi kokonaan tai lähes kokonaan Suomesta 1910–1920-luvuilla liikametsästyksen seurauksena.

1940–1950-luvuilla Neuvostoliitosta kulki Suomeen samaista metsäpeurakantaa, ja kanta alkoi elpyä Kainuussa.

Kainuusta metsäpeuraa siirrettiin 1970–1980-luvuilla Suomenselälle tarhaan, josta eläimet päästettiin myöhemmin vapauteen onnistuneesti. Tarhattujen metsäpeurojen jälkeläisiä elää nykyisin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Nyt Suomen metsäpeuran kahdessa paikassa, eli Kainuussa ja Suomenselän tuntumassa, elävä kanta on noin 2000 yksilöä, samansuuruinen kuin Venäjällä.

Poron lähisukulainen

Metsäpeuraa yritetään suojella ja levittää siksi, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa tämän alalajin metsäpeura enää elää. Venäjällä metsäpeuraa salametsästetään liikaa.

Jos Suomi ei yritä saada kantaa elpymään, laji voi hävitä koko maailmasta.

– Metsäpeura on Suomen alkuperäislaji ja asutti 1500–1600-luvuilla koko Suomea aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta.

– Metsäpeura oli Suomen tärkein riistaeläin. Sen avulla säilyttiin ennen hengissä.

Metsäpeura on poron lähisukulainen. Lajia pitää suojella myös siltä, että se risteytyisi poron kanssa.

Tarha estää petoja

Periaatteessa metsäpeura voisi levitä koko Suomeen. Peltovaltaisessa Etelä- ja Lounais-Suomessa ei ole kuitenkaan vaeltavalle eläimelle tarpeeksi sopivaa metsää, eikä Järvi-Suomikaan ole sille paras paikka elää.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan metsäpeura voisi soveltua. Siellä tosin on paljon suurpetoja, jotka ovat metsäpeuran pahimpia vihollisia.

Samasta syystä metsäpeura pääsee Seitsemisessä ensin noin 13,5 hehtaarin tarhaan, johon petojen on vaikea päästä sisään.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?