Palataan taannoiseen tievalojen siirtämiseen tiekunnille. Vieläkin sotkuinen siirtäminen on tapahtunut pieneltä osin. Osa valoista palaa edelleen kunnan maksamana. Osa on tiekunnilla.
Mikä oli se peruste tärvätä koululaisten turva? 60.000 euroa piti tulla säästöä. Säästöä, joka oli laskettu vanhalla tuhlaavalla lampputekniikalla. Säästävillä lampuilla laskien säästöä tulee 5–10 000 euroa. Tätä summaa on siis pidettävä sotkun arvoisena.
Samaan aikaan nukkumalähiöiden pihakaduilla, valaistuilla laduilla ja kunnan kiinteistöjen pihoilla on noin 3 000 elohopealamppua törsäämässä vuodessa 150 000 eurolla ylimääräistä sähköä. Säästävät lamput säästäisivät hankintakustannuksensa noin vuodessa ja säästäisivät sen jälkeen elinkaarensa ajan tuota summaa joka vuosi. Tuo elinkaari on noin 14 vuotta. Tähän ei ole varaa kuulemma. Sadan prosentin vuosituottoon investoinnille.
Jos virkamies hoitaisi kuukaudessa kuusi elohopealamppua pois törsäämästä, tulisi elinkaarisäästöä koko ajan virkamiehen palkan verran. Ja säästävät lamput saisivat palaa aina, kun on pimeää.
Aikoinaan nuorena toimihenkilönä istuin johtamistaidon opistolla luennolla. Keskusteluissa tuli esiin näkökulma, jotta yksityisen puolen hommissa voi olla aika varma irtisanomisesta, jos töpeksii noin vuosipalkkansa verran.
Onko tässä jatketussa törsäämisessä kyse töpeksimisestä? Ainakaan 150 000 euroa vuodesta toiseen ei ole kuntalaisten etu.
Ja onko tämä kenties jäävuoren huippu? Melko varmasti, koska esimerkiksi lämmityksessä tuhlaamisessa puhutaan aina kymmenkertaisista luvuista sähkön tuhlaamiseen verrattuna.
Entä puhdasvesiasioissa? On kuulemma lähdealueita kunnan vesissä. Myös Näsijärven vesien rahtaaminen Raholaan vuotavien rengaskaivojen kautta on ollut tiedossa jo kymmenisen vuotta taviksellakin.
Taitaa olla niin, että tämä 150 000 euroa on niin mitätön summa kaikessa muussa törsäämisessä, ettei siihen haluta paneutua. Toimeen ryhtyminen olisi noin tunnin työ. Kyse on vain lamppujen hankkimisesta. Jos joku osaa.
Kuvassa on kaksi lamppua 30 WLED (124 lm/W, 120°) ja 125 W elohopealamppu. Toisen elinkaarikustannus 50 000 tunnin mukaan laskettuna on 250 euroa ja toisen
1 500 euroa. Elohopealampun osalta on laskettu vaihtoja sen verran, että valon määrät vastaavat.
Bonuksena valon väri on uudemmalla tekniikalla huikeasti parempi. Se kelpaa esimerkiksi kodikkaaseen sisävalaistukseen. Jos asiaa perustellaan niin, ettei toimivia lamppuja vaihdeta – kuten muuten huollot laimin lyöden tehdäänkin – voidaan myös kysyä, miksei sitten vaihdeta heikon valotehon mukaisiin säästäviin lamppuihin, jos heikkokin valo riittää.
10 wattia riittää oikein hyvin tuottamaan saman valon määrän kuin pahoin hiipunut 125 watin elohopealamppu, joka kuluttaa hiipuneenakin tekniikkahäviöineen 145 watin teholla sähköä.
Ero on siis yli 14-kertainen sähkön kulutuksessa noin laskien.
PAUL METSÄLÄ
