Ilouutisia Veittijärveltä! Pitkään ala-arvoisesta kohtelusta kärsinyt Veittolan kartano on siirtynyt yksityisomistukseen ja arvotalo aiotaan laittaa asumiskuntoon ensi vuoden aikana.
Viime toukokuussa tamperelaiset Annmari ja Jukka Takala huomasivat myynti-ilmoituksen ylöjärveläisestä arvotalosta, jota Suomen kulttuurirahasto myi. Kyseessä oli arkkitehti Kerttu Rytkösen suunnittelema ja vuonna 1938 valmistunut Veittolan kartano, joka oli ollut pitkään tyhjillään ja oman onnensa nojassa.
Kartanon asuntonäytössä käytyään Takalat olivat yhtä mieltä siitä, mikä Veittolan kohtalo tulisi tulevaisuudessa olemaan: tyhjän panttina seissyt talovanhus oli ostettava kodiksi.
– Kun kävimme katsomassa taloa ja sen pihapiiriä, tunsimme ensimmäiseksi sääliä rakennuksia kohtaan. Ajattelimme, että tämä paikkahan on ilman muuta pelastettava, Veittolan tuore isäntä Jukka Takala kertoo tulevan kotinsa takapihalla istuskellessaan.
Pariskunta ihastui eritoten Veittolan uusklassiseen tyyliin, jossa on vaikutteita Etelä-Ruotsalaisesta ja Tanskalaisesta rakennustyylistä.
– Tämä ei ole mikään perinteinen suomalainen kartano. Arkkitehtuuri on suoraviivaista ja skånelais-tyyppistä, Takalat sanovat.
Maalla mutta kaupungissa
Iäkkäät arvorakennukset ovat tuttuja kansainvälistä huutokauppakamaria ikänsä pyrittäneelle pariskunnalle. Tällä hetkellä Takalat asuttavat Tampereella kerrostaloasuntoa, joka on osa suojeltua rakennusta.
Veittolassa vierailtuaan kaupunkilaispariskunta kuitenkin päätti, että ehkä nyt on oikea aika tehdä paluu juurille – maaseudulle.
– Olemme molemmat maalta kotoisin eli olemme asuneet isoissa taloissa ja tottuneet siihen, että ympärillä on tilaa. Tämä 200 neliötä tulee olemaan todella sopiva tila meille, Jukka Takala sanoo.
– Ja vaikka olemme tässä seesteisen luonnon ympäröimänä, olemme silti lähellä kaupungin keskustaa ja palveluita, Annmari Takala lisää.
Mutta ei Veittolaa miksikään hiljaiseksi eläkeasunnoksi haluta. Tontille tuovat vilskettä Takaloiden lastenlapset, joita on siunaantunut jo kuusi kappaletta.
– Tässä ympäristössä on lasten hyvä olla ja touhuta, Annnmari Takala toteaa.
Ensin päärakennus
Millaiset kunnostukset Veittolaa ja sen viittä piharakennusta sitten odottavat? Takaloiden mukaan ensiksi asumiskuntoon laitetaan päärakennus, jonka jälkeen mietitään, millaisia käyttötarkoituksia suojellun pihapiirin muilla rakennuksilla voisi olla.
Veittolan kunnostuksesta vastaa ylöjärveläisarkkitehti ja vanhojen rakennusten asiantuntija Taina Väisänen yhdessä arkkitehtipalveluita tarjoavan yrityksensä N.e.o Arkin kanssa.
Remontissa suurin panostus suunnataan talon lämpö- ja vesijärjestelmiin. Myös sisätiloja uudistetaan muttei liikaa. Esimerkiksi päärakennuksen pohjaratkaisu säilytetään ennallaan toimivuutensa vuoksi.
– Mottomme on, että meidän tulee sopeutua taloon, eikä talon arkkitehtuurin meihin, pariskunta huomauttaa.
Takaloiden mukaan remontissa on tärkeää säilyttää talon kodikkuus. Vanhat Kerttu Rytkösen aikaiset huonekalut saavat lähteä ja tilalle tuodaan pariskunnan omia huonekaluja – niitä kun antiikkikauppiailla riittää.
Luonto säilytetään
Erityisen ihastuneita Takalat ovat Veittolan sijaintiin. Paikka on luonnon helmassa aivan Veittijärven vieressä ja vailla lähinaapureita. Takapihalta siintää tulevaisuudessa järvinäköala, kunhan rehottavaksi päässyttä luontoa saadaan ensin hieman siistittyä.
– Tarkoituksenamme on saada talon takapihalta Veittijärvelle päin menevä koivukuja näkyviin. Pihaa siistitään, mutta ei liikaa. Haluamme säilyttää luonnon ympärillämme, sillä täällä viihtyvät hyvin esimerkiksi perhoset, joita tykkäämme katsella, he kertovat.
Aiemmin ilkivallan kohteena ollut Veittola on Takaloiden mukaan hiljentynyt nuorison trafiikilta. He arvelevat, että talo pihapiireineen jätetään rauhaan viimeistään nyt, kun tonttia remontoidaan asumiskuntoon.
Kunnostusprojektia voi seurata myös sosiaalisen median välityksellä Veittola-nimellä Facebookissa ja Instagramissa, joihin Annmari Takala päivittää kuulumisia.
