Kärkipainot

Valmistauduin raviradan varrella katsomaan hevoseni juoksua, kun kuulin kahden hevosmiehen juttelevan keskenään. Vanhemmalla oli hevonen kyseisessä lähdössä, ja hän erehtyi mainitsemaan, että sillä oli ollut ravin kanssa vaikeuksia.
Nuorempi alkoi puhua liikeongelmien korjaamisesta sillä antaumuksella, jolla juuri alaan vihkiytynyt puhuu. ”Sille pitää laittaa kärkipainot eteen ja vähäksi aikaa ratsukenkä taakse.”
Sitten hän esitti laajoin käden kaarin, miten kyseiset toimenpiteet vaikuttavat hevosen liikeratoihin. Hän oli omalleen tehnyt niin, ja se oli toiminut.
Vanhempi vastaili, niin kuin sellainen ihminen vastailee, joka on tiennyt nuo asiat jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta ei halua ampua keltanokan innostusta alas. ”Hmm, mmm, niin, totta.” Hän oli todennäköisesti kokeillut kärkipainoja ja ratsukenkää ja kultakenkää ja rengaskenkää ja fläppikenkää niin monelle hevoselle elämänsä aikana, että tiesi, että mikä toimii yhdelle, ei ihan varmasti toimi toiselle.
Nuorempi oli laittanut omalleen kärkipainot ja hevonen oli sen johdosta tai siitä huolimatta alkanut ravata paremmin. Hän oli tuntenut, kuinka suuri viisaus oli laskeutunut hänen ylleen. (Tiedän miltä se tuntuu, koska näin on tapahtunut minulle monesti.) Hän oli keksinyt ratkaisun suomenhevosen raviongelmiin.
Suomenhevosen raviongelmiinhan ei ole kuin noin viisituhatta mahdollista syytä, joista ehkä joitain tuhansia pystytään kengityksellä ainakin osittain helpottamaan. Toki hänen mainitsemansa kengitystapa on vain yksi sadoista tavoista yrittää saada jalat rullaamaan sujuvasti. Joskus käy niinkin, että ongelma ja ratkaisu kohtaavat ensimmäisellä yrittämällä. Suurta viisautta on ymmärtää, ettei se vielä ole suurta viisautta, vaan tuuria.
En seurannut ravasiko vanhemman miehen hevonen, mutta luulen, että vaikka se olisi laukannut lähdöstä maaliin, sille ei olisi kokeiltu nuoremman ehdottamaa kengitystä. Ja tiedän, että nuorempi on ollut tämän kohtaamisen jälkeen todella tyytyväinen. Hän pääsi antamaan valmentajatoverilleen kullanarvoisia vinkkejä.
Tämän kaltaista suurta viisautta liikkuu paljon muuallakin kuin raviradan varrella. Joku on alkanut syödä jotain tiettyä lisäravinnetta, jonka jälkeen hänen olkapäänsä on ollut paremman tuntuinen. Tuo lisäravinne on sen jälkeen vastaus kaikkeen: kaverin kilpirauhasen vajaatoimintaan ja mummun lonkan nivelrikkoon.
Ja jossain kohtaa sitä väistämättä huomaa, ettei yksi vastaus päde kaikkiin kysymyksiin. Sinun viisautesi riistutaan sinulta. (Tiedän miltä sekin tuntuu. Se tuntuu ikävältä.) Mutta hei, kunnes niin tapahtuu, iloitse tietosi jakamisesta ihan joka ikiselle!