Sara Hildén toimi aikoinaan Kimmo Kaivannon mesenaattina. Luontevasti Kaivannon retrospektiivinen näyttely on nyt esillä Sara Hildénin taidemuseossa.
Taidemaalari, kuvanveistäjä, piirtäjä ja graafikko Kimmo Kaivanto tunnetaan tietystä väristä. Puhutaan jopa Kaivannon sinisestä. Viisi vuotta sitten menehtyneen taiteilijan tunnusmerkki oli ultramariinin sävy.
Kaivanto aloitti taiteellisen työnsä 1950-luvulla. Hän teki paljon luontoaiheisia ja yhteiskunnallisesti kantaa ottavia teoksia. Etenkin uran alkupuolella luonto oli keskiössä. Kuvillaan hän välitti huolensa luonnon tilasta. Kaivannon ehkä tunnetuin maalaus Kun meri kuolee II on vuodelta 1973. Sen lumpeenlehdet muistuttavat ympäristön ongelmista.
Taiteellisen työnsä rinnalla Kaivanto teki myös julisteita, lavastuksia ja kuvituksia. Teosten on sanottu liittyvän modernin taiteen jatkumoon: värin, viivan ja viivastojen ohella teoksissa korostuvat muoto, tila sekä sommittelu.
Kaivannon tuotannossa vallankumous ja kapina sekä vapaus ja yksilöllisyys ovat olennainen osa sisältöä. Yksi Kaivannon leimallisimpia oivalluksia oli käden ja yksittäisten sormien käyttäminen symboleina. 1980-luvun jälkeen Kaivannon teokset muuttuivat ilmaisultaan ekspressiivisemmiksi ja sisällöltään henkilökohtaisemmiksi. Kristillisyys symboleineen nousi esiin, samoin kiinnostus historiaan ja erityisesti keskiaikaan alkoi välittyä teoksissa toistuvasti.
Laaja takautuva näyttely pohjautuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Kokoelmassa on kaikkiaan 128 Kaivannon maalausta, veistosta, piirustusta ja grafiikan vedosta. Täydennykseksi näyttelyyn on saatu lainaan muutama keskeinen teos muun muassa Kimmo Kaivanto -säätiöltä.