Siivikkalan läpi virtaavaa Myllypuroa on tutkittu ja kunnostettu talkoilla nyt kolmen vuoden ajan. Kunnostuksen tuloksia keräännyttiin katsomaan viime viikon keskiviikkona, kun Vesistökunnostusverkoston seminaariryhmä retkeili eri vesistöpaikoille niin Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä kuin Siurossa.
Vesistönkunnostusverkoston järjestämällä retkellä oli mukana satapäinen joukko alan huippuasiantuntijoita, viranomaisia ja vesistöaktiiveja.
Retkeä johti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kalastotutkija, limnologi
Heikki Holsti, joka on ollut vahvasti mukana koko Myllypuron kunnostusprojektin ajan. Hän kertoo, että Myllypuro valittiin retkeilykohteeksi juuri mittavien kunnostustoimien ja niistä saatujen hyvien tuloksien vuoksi.
– Tampereen seudun virtavesistä Myllypuroa on kunnostettu eniten sen tilan parantamiseksi. Myllypuroon on tehty vuosien aikana mätirasiaistutuksia, jotta taimen saataisiin kotiutettua vesistöön. Lisäksi mätirasiaistutusten tuloksia seurattiin sähkökoekalastuksella. Puroon tehtiin myös kunnostukset talkoovoimin vuonna 2015 ja 2016 taimenen elinolojen parantamiseksi, Holsti kertaa taajamapuron kunnostusprosessia.
Vuosittaista hoitamista
Holstin mukaan Myllypuron kunnostus ei ole ainoa laatuaan Suomessa. Pääkaupunkiseudulla virtavesien kunnostukseen ja parantamiseen on pureuduttu jo 2000-luvun alusta asti.
– Pirkanmaa laahaa jäljessä, mutta myös täällä on päästy pikku hiljaa vauhtiin. Toivon mukaan useat purot kunnostetaan täällä lähivuosina.
Vaikka Myllypuron eteen hommia on paiskittu jo kolmen vuoden ajan, eivät työt ole vielä ohi. Tulevaisuudessa kunnostustöitä aiotaan jatkaa puron niska-alueella.
– Viime vuonna kunnostimme Myllyrinteentien ja Kaukolantien välistä puisto-osuutta. Tuolta paikalta etenemme ylöspäin niska-alueelle, jossa on voimakkaasti perattua luonnonaluetta, jota kunnostamme.
Holsti pitää tärkeänä, että paikalliset ihmiset innostetaan mukaan virtavesien ja muiden vesistöjen talkookunnostustyöhön. Kunnostuksen tulisi olla lisäksi säännöllistä, jotta vesistön kuntoa pystytään ylläpitämään hyvänä.
– Vesistöjen kunnostukseen pitäisi suhtautua ennemminkin hoitamisena. Esimerkiksi puroa ei voida panna kuntoon yhdellä rysäyksellä, jonka jälkeen sen annetaan olla. Vesistöjä tulisi hoitaa ja huomioida vuosittain, hän korostaa.
