Kesämökillä on aina loma ja omaa aikaa, on luonto lähellä ja muutenkin hyvä olla. Ei ihme, että moni haaveilee muuttavansa kesäasunnolleen pysyvästi viimeistään siinä vaiheessa, kun eläkepäivät alkavat. Kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista.
Unelmien toteuttaminen on harvoin yksinkertaista ja helppoa, eikä sellaista ole myöskään kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Käytännön työt, kuten lämpöeristyksen, vesijohtojen ja viemäröinnin saattaminen talviasuttavalle tolalle, nielevät aikaa ja rahaa, mutta vielä suurempi este saattaa olla luvan saaminen.
Jos naapuri saa muuttaa kesäasuntonsa vakituiseksi, mutta itselle lupaa ei heltiä, mökkiläistä kismittää. Aurejärvellä, jonka itäranta kuuluu Ylöjärveen ja länsiranta Parkanoon, kesäasukkaat ovat kokeneet tulleensa kohdelluksi eri tavoin.
– Ylöjärven puolen ranta-asukkailla luvat ovat olleet tiukassa. Meillä ei ollut mitään vaikeuksia: Parkanon rakennustarkastaja hyväksyi rakennusluvan ja hoiti kaikki asiakirjat aina virallista osoitteenmuutosta myöten, 21 vuotta sitten Aurejärven rannalle virallisesti muuttaneet Hilkka ja Ville Koivisto kertovat.
– Tällä puolen järveä meillä on useita naapureita, jotka asuvat entisillä kesämökkitonteilla, joille on rakennettu vakituiset asuintalot.
Ennen Aurejärven rannalle muuttoaan pariskunta oli mökkeillyt samalla paikalla kolmekymmentä vuotta. Kun asuminen päätettiin muuttaa vakituiseksi, vanha mökki siirrettiin muualle ja tontille rakennettiin uusi, talviasuttava talo. Vesijohto saatiin liitettyä kaupungin verkkoon, mutta jäteveden puhdistus hoidetaan omalla tontilla.
Kaksivaiheinen lupaprosessi
Kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii kaksi vaihetta. Ennen rakennusluvan hakemista tontille on tehtävä suunnittelutarveratkaisu, jossa selvitetään, voiko kyseiselle paikalle rakentaa tai remontoida vakituisen asunnon.
– Etenkin kaava-alueilla yksittäisen tontin muuttaminen vakituiseksi asuinrakennuspaikaksi edellyttää todella hyviä perusteluja, jotta siitä ei tule ennakkotapausta. Ratkaisua tehtäessä joudutaan siis miettimään kokonaisuutta, Ylöjärven kaupungin rakennustarkastaja Petri Mäki sanoo.
Sekä kaava- että haja-asutusalueella viranomaisen on lisäksi arvioitava, millaisen rasitteen vakituinen asuminen kyseisellä paikalla tuo kunnalle. Pysyvä asuinrakennus muodostaa paljon suuremman palveluvelvoitteen kuin loma-asunto.
Vaikka tontilla tällä hetkellä oleilisikin keski-ikäinen, autoileva pariskunta, seuraavaksi siellä voi majata koulukyytejä, terveydenhoitoa, julkista liikennettä ja muita palveluita tarvitseva lapsiperhe. Asunnon käyttötarkoitus ratkaisee, ei se, kuka suunnittelutarveratkaisua hakee.
– Kyläalueella, jossa jo on vakituista asutusta ja peruspalvelut, lupa voidaan helpommin myöntää. Eduksi on sekin, että kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä viemäriverkostoon. Yksittäiselle, kaukana muusta asutuksesta sijaitsevalle tontille luvan saaminen on vaikeampaa, rakennustarkastaja summaa.
Prosessin toisessa vaiheessa haetaan normaali rakennuslupa käyttötarkoituksen muutokselle tai uudisrakennukselle. Tässä kohden tarkastellaan myös vesiensuojeluvaatimukset ja muut ympäristönsuojeluun liittyvät käytännön asiat.
– Pysyvän asuinrakennuksen energiatehokkuutta, varustelua ja jätehuoltoa koskevat paljon tiukemmat määräykset kuin loma-asuntoa, rakennustarkastaja muistuttaa.
Ikkunoista näkyy Ylöjärvi
Ylöjärven rakennustarkastaja Petri Mäki kertoo, että Aurejärven Ylöjärveen kuuluvilla rannoilla on lähes joka paikassa rantaosayleiskaava. Jos tontti on merkitty lomarakentamisen paikaksi, sitä ei hevin muuteta, kun koulu ja julkinen liikennekin puuttuvat.
Koivistojen muuttaessa Aurejärven Kylmälahden rantaan alueella oli vielä kolmekin kauppaa, koulu ja posti.
Pitkän, rannanpuoleisen lasikuistinsa ikkunoista Ylöjärveä ihailevat Koivistot ovat tyypillisiä mökille muuttaneita, eli he vaihtoivat kaupunkiasumisen ranta-asumiseen eläkkeelle jäätyään.
– Ville on kova kalastamaan ja sienestämään, minä marjastan. Tuntui hölmöltä ajella aina autolla tänne näihin harrastuksiin ja kaiken lisäksi siivota molemmissa kodeissa, Hilkka Koivisto muistelee.
– Luonnonrauha tuntui heti hyvältä, eikä muutto kaduttanut talvellakaan. Aktiivinen harrastaminen, kuorot ja konsertit tosin jäivät Parkanon keskustaan, mutta siihen sopeutui nopeasti.
– Tavallaan oli helpotuskin, ettei tarvinnut enää olla joka menossa mukana ja ottaa kaikkeen kantaa, Hilkka Koivisto tunnustaa.
– Pihatöiden, marjastamisen, sienestämisen ja kalastamisen ansiosta olemme varmasti paremmassa kunnossa kuin olisimme kaupunkilaisina, Ville Koivisto arvioi.
Kahdeksankymppiset Koivistot aikovat asua Aureskosken rauhassa niin kauan kuin Ville Koivisto saa pitää ajokorttinsa. Ilman autoa ei tule toimeen.
Naapurit, lapset ja ystävät auttavat raskaissa töissä, mutta muuten pirtsakka pari pärjää Aurejärven rannalla vielä mainiosti.
– Nyt joutuu jo nöyrtymään sen edessä, että ihan kaikkia pihatöitä ei jaksa entiseen malliin, mutta meillä on ollut täällä tosi paljon ihania vuosia, Hilkka Koivisto toteaa kiitollisena.
