Toisen asteen koulutus uudistuu työelämälähtöisemmäksi

Ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta uudistetaan merkittävästi tällä vaalikaudella. Koulutusuudistukset ovat nuorten osaamisen vahvistamisen ja työelämän tarpeiden kannalta välttämättömiä. Nykytila, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään osin tehottomasti ja vanhentunein tavoin, ei ole myöskään julkisen talouden näkökulmasta kestävä.
Eduskunnan käsittelyssä nyt oleva ja vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa kahteen vuosikymmeneen.
Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa pitkälti työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Samalla ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa.
Ammatillisen osaamisen arvostus on kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia tulevaisuudessakin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä on kuitenkin aikuisikää lähestyvien ikäluokkien kokoon verrattuna varsin suuri, lisäksi opintonsa keskeyttävien määrä on kestämättömällä tasolla.
Nykyistä kattavampi henkilökohtainen opinto-ohjaus ja pienempi keskeyttämisprosentti mahdollistaisivat aloituspaikkojen järkevän karsimisen ja tuottaisivat mittavat säästöt.
Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa näihin haasteisiin. Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintonimikkeiden määrä vähenee merkittävästi.
Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa.
Opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on jatkossa huomattavasti nykyistä joustavampaa.
Todellisen osaamisen merkitys painottuu opiskeluun käytetyn ajan sijasta. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin ja opiskelemaan voi hakea joustavasti ympäri vuoden.
Toisaalta pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan vastata täysimääräisen tutkinnon suorittamisen sijasta sen osilla.
Koulutus työpaikalla on tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.
Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta merkittävä parannus on yrittäjän ja opiskelijan välinen palkaton koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti.
Samaan aikaan myös palkallisen oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Tutustuminen työpaikkoihin opintojen aikana voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja auttaa heitä myöhemmin työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.
Ammatillisen koulutuksen lisäksi myös lukiokoulutus on positiivisessa murroksessa tulevina vuosina. Lukio-opiskelun asemaa yleissivistävän koulutuksen tukijalkana vahvistetaan tuntuvasti. Samoin lukioissa tarjottavaa valmiutta korkeakouluopintoihin lisätään.
Ylöjärvi kulkee muutoksen eturintamassa. Ylöjärven lukio on hakenut tänä keväänä valtakunnallista yrittäjyyspainotteisen erityislukion asemaa.
Ainakaan Pirkanmaalla ei ole toista lukiota, joka painottaa opetuksessaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyden painottaminen on hyvässä sopusoinnussa nykyisen hallitusohjelman kanssa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen katsookin, että ainakin yhdelle lukiolle tulisi myöntää yrittäjyyteen liittyvän erityislukion asema.
Olen tehnyt kaupunkimme viranhaltijoiden kanssa taustatyötä lukiomme hakemuksen edistämiseksi.
Toivottavasti tuleva päätös on Ylöjärven lukion kannalta myönteinen. Se vahvistaisi entisestään Ylöjärven asemaa kehittyvänä, edistyksellisenä ja koulutusmyönteisenä kaupunkina.