Astu metsään, siellä kirkko.
Katsele ja kuule, tunne.
Saat levähtää paineistasi.
Tuolla kanto, istu sille,
taikka kiipeä kivelle.
Nosta katse korkealle.
Näet taivahan sinisen.
Pilvet valkopurjeinensa
kyntävät ikuista merta.
Vanhat kuuset vaiti seisten
rauhan antavat sinulle.
Viserrystä, sirkutusta,
laulaa lintunen keväistä,
sointuja elämän riemun.
Makaa käärme kalliolla,
istuu oksalla orava.
Samettinen sammalmatto
pehmyt alla askeleesi.
Helppoa on hengitellä,
tuntuu tuoksu maan ja pihkan.
Kuuluu kuiskinta katajan.
Tuolla koivu valkorunko,
mahla soutaa suonissansa.
Oksain hienot hiirenkorvat
tuovat toivoa suvesta.
PIRKKO RÖNKKÖ
