Irakilainen maahanmuuttaja halajaa Suomesta turvan ohella mahdollisuutta jatkaa ammatissaan. Kieliharjoittelu Ylöjärven hammashoitolassa oli arvokas ensi askel.
Kiille. Se oli ensimmäisiä ammattisanoja, joita irakilainen Mohammed Al Aboosi oppi suomeksi työharjoittelussa Ylöjärven hammashoitolassa.
Ja siitä sanasto sen kuin laajentui. Kuusiviikkoisen harjoittelun aikana mies tutustui suomalaiseen ammattiterminologiaan ja terveydenhuoltojärjestelmään sekä täkäläisiin hammashuollon käytänteisiin. Al Aboosi viihtyi mainiosti.
– Kaikki halusivat auttaa ja selittää asiat. Aloitimme perusasioista ja jatkoimme sitten eteenpäin. Pitää oppia kieli ja tuntea suomalainen kulttuuri, oleskeluluvan saanut hammasammattilainen toteaa työelämän ensi askelistaan maassamme.
Harjoittelupaikka toi toivon
Al Aboosi tuli Suomeen pakolaisena ja halusi jatkaa ammattipolullaan. TE-toimiston koulutukseen kuuluva kieliharjoittelu oli tavoitteen ensimmäisiä vaiheita, mutta se ei lohjennut ihan hevillä.
Mies etsi paikkaa ympäri lähiseutuja, mutta vastaus oli aina kielteinen. Oli pulaa ajasta; rahasta huolehtii TE-keskus.
Al Aboosi ei harmistunut, sillä hän ymmärsi kiireen. Liioin hän ei lannistunut. Hän tiesi, ettei etsintä olisi helppoa mutta että tärpätäkin voi.
– Yksi ”kyllä” riitti minulle.
Ja kun ”kyllä” tuli Ylöjärveltä, Al Aboosista tuntui tosi hyvältä.
– Sain paljon energiaa. Nyt minulla on toivoa. Sain alun. Jos en olisi saanut harjoittelupaikkaa, miten olisin voinut jatkaa?
Aikaresurssi järjestyi kierrättämällä Al Aboosia vuoroviikoin eri huoneissa.
– Siten harjoittelu ei kuormittanut yhtä huonetta ja sitä paitsi Mohammed näki eri tapoja ja oppi eniten. Eikä täällä kyllä koettu, että hän olisi kuormittanut, hammashoitaja Emmi Pohja kertoo.
Hyvä vaikutelma täkäläistyöstä
Suomalainen hammashuoltojärjestelmä näyttää irakilaisen silmiin hyvältä. Hän kehuu Suomeen viritettyjä sähköisiä potilastietojärjestelmiä.
– Niiden avulla hammaslääkäri tietää, mitä potilaan kanssa on tapahtunut aiemmin. Se on todella tärkeää. Irakissa tiedot ovat vain paperilla, ja jos potilas menee eri hammaslääkärille kuin aiemmin, lääkärin pitää kysyä tietoja potilaalta. Silloin ei voi tietää tarkkaan kaikkea, Al Aboosi vertaa.
Julkisen hammashoitomme laatukin niittää mieheltä kiitosta. Irakissa hoito ja tarvikkeet ovat laadukkaita kalliilla yksityisklinikoilla mutta kehnoja julkisella sektorilla.
Suomessa julkisen palvelun kehittäminen ja kohentaminen on Al Aboosin silmin helpompaa kuin Irakissa, sillä miehen kotimaassa ei hevin irtoa rahaa julkiseen palveluun.
– Irak on rikas mutta korruptoitunut.
Myös suomalainen työelämä näyttää Al Aboosista hyvältä.
– Kaikki ovat kohteliaita ja tasa-arvoisia, hän katsoo.
Esimerkiksi palkkauksemme on miehestä oikeudenmukaista. Tuloerot yksityisen ja julkisen puolen välillä ovat täällä kohtuulliset, Irakissa isot. Suomessa työntekijät voivat myös puuttua epäkohtiin. Irakissa saa Al Aboosin mukaan pelätä seurauksia.
Toki Al Aboosi kertoo Irakissa olevan etujakin, vaikkapa ilmainen opiskelu.
Opettavaista kaikille
Harjoittelujakso oli antoisa hammashoitolallekin. Työntekijät kehuvat sen avanneen näkökulmia ja kulttuurieroja, lisänneen avarakatseisuutta sekä tuoneen työyhteisöön piristystä.
He katsovat, että heillä on suorastaan velvollisuus ottaa mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaharjoittelijoita vastaan, jotta nämä saavat kielitaitoa.
– Yhtä lailla otamme suomalaisia harjoitteluun, Pohja huomauttaa.
– Jos jollakulla on jo ammattitaitoa toisesta maasta, totta kai se kannattaa hyödyntää, suuhygienisti Sari Pietarila ynnää.
Äskettäin päättynyt harjoittelu antoi Al Aboosille pohjaa jatkaa kieli- ja ammattikokeiden sekä työkokeilun kautta kohti Valvirasta anottavaa työlupaa. Mies haluaisi myös jatkaa leukakirurgiopintonsa loppuun.
– Toivon tulevaisuudelta turvaa. Turvan takia olen täällä. Ja haluan aina kehittyä työssäni, hammastaitaja tähyää.
Kommentointi on suljettu.