Puoliväliriihessä tehtiin merkittäviä päätöksiä

Hallitus kokoontui huhtikuun viimeisellä viikolla kautensa puolivälitarkasteluun. Tässä niin sanotussa puoliväliriihessä tehtiin lukuisia tavallisia kansalaisia hyödyttäviä päätöksiä.
Merkittävimmät ja julkisen talouden kannalta olennaisimmat säästöpäätökset oli tehty jo aiemmin, eikä lisäleikkauksiin siten enää ryhdytty. Käsittelen tässä kolumnissani muutamia puoliväliriihen päätöksiä.
Riihen eräs pääpainopistealue oli työllisyydenhoidossa, johon panostetaan nyt merkittävästi. Myös työelämää koskeviin sääntöihin tehdään parannuksia.
Esimerkiksi nykylainsäädännössä varsin huonosti huomioituihin nollatuntisopimuksiin saadaan vihdoin selkeät lakiin perustuvat pelisäännöt työministeri Lindströmin johdolla.
Lainvalmistelun tavoitteeksi on asetettu, että nollatuntisopimuksia solmittaisiin jatkossa vain aloilla, joilla ne ovat aidosti tarpeellisia. Hallitus päätti myös helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista, lyhentää yrittäjien sairauskarenssia neljästä päivästä yhteen, parantaa yksinyrittäjien työttömyysturvaa ja keventää konkurssin tehneiden yrittäjien asemaa.
Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisätään muun muassa veronkiertoa suitsimalla. Harmaan talouden ja veronkierron kimppuun käydään laajentamalla rakennusalalla hyväksi havaitun veronumeron käyttöä muille aloille. Lisäksi satsataan vaikeasti työllistyvien palkkatukeen ja lisätään työvoimapalvelujen resursseja.
Työttömät voivat ensi vuoden alusta lähtien saada yritystoiminnan käynnistäessään neljän kuukauden ajan työttömyyskorvausta, mikä tarjoaa hieman nykyistä parempaa taloudellista turvaa uudelle uralle astuttaessa.
Puoliväliriihessä kiinnitettiin huomiota myös perheiden asemaan ja taloustilanteeseen. Erityisesti pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja alennettiin huomattavasti jo eduskunnan viimesyksyisen budjettikäsittelyn yhteydessä, ja nyt jatketaan samalla linjalla.
Esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevan yksinhuoltajan päivähoitomaksu alenee jopa yli sadalla eurolla, samoin päivähoidon sisaralennus suurenee.
YLE-veron alarajaa nostetaan toistamiseen, mikä vapauttaa 200 000 suomalaista kyseisestä verosta. Kotihoidon tuki säilyy ennallaan ja mahdollistaa jatkossakin perheiden valinnanvapauden.
Opintorahaan tulee 75 euron huoltajakorotus. Lisämäärärahoja suunnataan myös päihdeäitien hoitoon ja turvakoteihin, mikä helpottaa monen vaikeassa asemassa olevan perheen tukalaa tilannetta.
Sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen satsataan lisää resursseja. Tämä auttaa pitämään muun muassa poliisien määrän kohtuullisena. Myös rajavalvonnan, suojelupoliisin ja puolustusvoimien toimintaedellytyksiä kohennetaan.
Pakolaiskiintiö säilyy nykyisellä tasollaan, vaikka sen korottamisesta käytiinkin julkista keskustelua hieman ennen hallituksen puolivälitarkastelua.
Muiden toimiensa lisäksi hallitus käynnistää kielikokeilun, jonka piiriin kunnilla on jatkossa mahdollisuus hakeutua. Laki kielikokeilusta on lähetetty lausuntokierrokselle huhtikuun lopussa ja tulee pian eduskuntakäsittelyyn.
Perussuomalaiset ovat aiemmin tehneet kokeiluun osallistumiseen tähtäävän valtuustoaloitteen monen muun kunnan tavoin myös Ylöjärvellä. Kielikokeilun piiriin otettavat koululaiset ja opiskelijat vapautetaan kokonaan pakollisesta ruotsinopiskelusta kaikilla kouluasteilla, mikä on merkittävä muutos nykyiseen kieltenopiskeluun.
Se on myös parannus verrattuna aiempiin suunnitelmiin, joiden mukaan kokeiluun valittavat henkilöt olisi vapautettu vain määräajaksi. Tuleva kokeilu on siten askel kohti todellista kieltenopiskelun valinnanvapautta.