Pashaa ja paljon muuta

Pääsiäisen ruokaperinne on runsas ja suomalaisille varsin tuttu, vaikkei sen jalansija liene ihan niin vahva kuin jouluherkkujen. Perinne tulee tutuksi myös koulussa. Ja löytää se uusia muotojakin.

Lammasta valkosipuliperunoiden kera. Soppeenharjun koulun kotitalousopettajilla Elina Karhulla ja Sanna Markkio-Hakalalla on tismalleen sama suosikkipääsiäisruoka.

Myös perusteluissaan kaksikko on samoilla linjoilla.

– Lammasta tulee syötyä aika harvoin, ja pääsiäisenä sitä on tavallista enemmän ja monipuolisemmin saatavilla, Karhu viittaa otolliseen tilaisuuteen, ja kollega nyökyttelee mutta mainitsee herkun olevan myös puolisonsa peruja.

Vaikka tarjontaa selittää paljolti tuontilihan yleistyminen, kaksikko vannoo pääsiäisenä kotimaisen lampaanlihan nimiin.

– Kotimaisen lampaan saatavuus on vuosien aikana parantunut huimasti, Markkio-Hakala huomauttaa.

Pääsiäispöydän perinne elää

Lammas onkin viime vuosikymmeninä Suomessakin yleistynyt perinteikäs pääsiäisruoka. Sen rinnalla pääsiäispöytää leimaavat ainakin munat, kana, rahka, limppu, mämmi, pasha ja värikkäät hedelmät.

Ne juontavat juurensa muun muassa pääsiäisen symboliikasta. Ruokatieto-yhdistyksen mukaan esimerkiksi munat kuvastavat uutta ja ikuista elämää sekä Jeesuksen haudasta paljastuvaa salaisuutta ja lammas muistuttaa Jeesuksesta uhrikaritsana sekä uuden elämän lahjoittajana.

Taustalla siintää myös pääsiäispaasto. Sen jälkeen syötiin tukevasti sekä käytettiin säästöön kertyneitä munia ja maitoa, joka oli säilyvyyden takaamiseksi hapatettu rahkaksi.

– Ja värikkäissä hedelmissä näkyy kevään värit, Karhu tuumii.

Opettajat arvioivat pääsiäisruokien olevan varsin suosittua perinnettä. Tosin he tuumaavat, etteivät ne ole ihan niin iso juttu kuin jouluruoka: joulun herkkuja tehnevät vielä useammat, niitä valmistetaan isommat määrät ja niihin käytetään hartaammin aikaa.

Karhu myös arvelee, että pääsiäisruokaperinteet ovat iäkkäille tutumpia kuin nuorille.

– Juhlat olivat aikanaan tärkeitä, ja niihin liittyi ennen enemmän tapoja kuin nykyään. Nykyään perheet viettävät pääsiäistä omilla tavoillaan. Ehkä traditiot jonkin verran sitä määrittelevät – riippuu perheestä, hän puntaroi.

Pääsiäisen ruokaperinteillä on kuitenkin yhä merkitystä. Ne luovat tarpeellista arjen ja juhlan eroa ja säilyttävät perinteitä. Niillä on myös sosiaalista voimaa.

– Ne kokoavat perhettä ja sukulaisia saman pöydän ääreen.

Herkut vääntyvät variaatioiksikin

Perinteisyydestään huolimatta pääsiäispöytä on uudistunutkin. Markkio-Hakala katsoo, että raaka-aineet ovat pysyneet mutta niistä valmistetut ruoat vaihtelevat.

Hän sanoo, että eroja on toki ollut ennenkin esimerkiksi perheiden kesken mutta että parisen vuosikymmentä sitten alkoi yleistyä innokas versiointi.

– Netissä näkee vaikka mämmikakkureseptejä.

Myös kauppojen valikoimat ovat laajentuneet.

– Mämmistä on tullut myyntiin erilaisia versioita, ja Keski-Euroopasta ja muualta on tullut uusia raaka-aineita, jotka vaikuttavat pääsiäiseenkin.

Luotsi toteaa pääsiäisherkkujen myös keventyneen.

– Usein pashaan ei enää laiteta voita, hän poimii esimerkin.

Markkio-Hakala toteaa pääsiäisruokamme olevan toki vaikutteita täynnä ja uusia vaikutteita tulevan jatkossakin. Perinteiden vaalimisella on hänestä kuitenkin sija.

– Ruokakulttuurimme on tullut idästä, lännestä ja etelästä. Tämä ja varsinkin se, millaiseksi vaikutteet ovat kehittyneet meillä, ovat osa suomalaisuutta. Vaikkapa italialaiset arvostavat omaa ruokakulttuuriaan. Meidän on syytä arvostaa omaamme. Ja siihen ruokakulttuuriin, johon on kasvanut, on tunneside.

Koulu maistelee pääsiäistä

Kotitaloustunneilla pääsiäisruoka on esillä vuosittain. Kokkaillaan vaikkapa broileri- ja rahkaherkkuja ja puhutaan jonkin verran perinnetaustoistakin.

Ruokaperinnettä voidaan sivuta myös eri oppiaineiden tunneilla pääsiäisestä puhuttaessa. Kouluruokailuunkin saatetaan tuoda jotain pääsiäishenkistä.

Pääsiäisruokien uskonnollinen tausta ei opettajan mielestä ole koulussa ongelma, sillä pääsiäisruokia ei enää ajatella kovin uskontosidonnaisesti ja jokainen voi antaa ruoille omaa merkitystään. Oppilaat ottavatkin pääsiäisruoka-asiat ihan tottuneesti ja mieluisasti vastaan.

– Monet tekevät niitä sitten kotonakin. Kyllä vaikutteita menee täältä koteihin.