Koulut valmistautuvat uusiin säästöihin

Perusopetukseen ensi lukuvuodesta alkaen kohdistuvat säästöt hiertävät voimakkaasti kaupunginvaltuustoryhmien välejä ja saivat aikaan kuntalaisaloitteen, jolla leikkaukset yritetään käytännössä perua. Kysimme koulujen rehtoreilta, miten säästöt näkyisivät opinahjojen arjessa.
koulutussäästöt, kuntavaalit, kuntavaalit 2017, koulutus, Ylöjärven yhtenäiskoulu, Siivikkalan koulu, Kurun yhtenäiskoulu, Viljakkalan yhtenäiskoulu
Ylöjärven koulujen rehtorit korostavat, että kouluille lisärahoitusta esittävän kuntalaisaloitteen hyväksyminen helpottaisi merkittävästi arjen pyörittämistä oppilaitoksissa.

Peruskoulutuksen säästötoimet eivät ole ensimmäisiä viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi edellisen valtuuston talousarvio joulukuussa 2012 sekä nykyisen – pian väistyvän – valtuuston ensimmäinen talousarvio vuonna 2013 sisälsivät perusopetuksen kohdalla riskin, että opetusryhmien koot kasvaisivat.
Lisäksi neljännellä luokalla alkavan vapaaehtoisen vieraan kielen (A2) ryhmien minimikoko nostettiin 12 oppilaasta 16:een ja opettajien tarvetta pienennettiin esimerkiksi lisäämällä rehtoreiden opetustunteja.
– Aiempien vuosien leikkaukset eivät ole kasvattaneet perusopetusryhmiä meillä, mutta kieliryhmän koon suurentaminen vaikutti siten, että aiemmin syntyneiden kahden kieliryhmän sijaan meille on muodostunut yhden kielen ryhmä, jossa on yli 20 oppilasta, Siivikkalan koulun rehtori Jutta Marjamäki kertoo.
Rehtorin mukaan Siivikkalassa ongelmaksi alkoi muodostua myös kalustomäärärahojen poisto moneksi vuodeksi, mutta koulun laajennuksen ja remontin myötä saatiin päivitystä kalusteisiin ja opetusvälineisiin.
– Toisaalta oppikirjoja ja -materiaaleja ei ole ollut mahdollista tilata opettajien tarveharkinnan mukaan. Tähän asti on kuitenkin pärjätty, Marjamäki sanoo.
– Koulullemme on ollut eniten haittaa siitä, että oppilasmäärään ja tarpeeseen nähden meillä on vain kaksi erityisopettajaa. Tarvitsisimme ehdottomasti kolmannen, mutta siihen ei ole pystytty osoittamaan resurssia, hän huomauttaa.
A2-kielen opetusryhmien saaminen kasaan on ollut kiven alla Viljakkalassa.
– Meillä oli jo vaikeuksia saada 12 oppilaan ryhmä muodostettua, mutta toivoimme ikäluokkien kasvaessa, että A2-kielen ryhmä voisi toisinaan toteutua. Kun vaatimus on nyt 16 oppilasta, on erittäin epätodennäköistä, että näin käy, Viljakkalan yhtenäiskoulun rehtori Kaisa Mannersuo harmittelee.
– Aiempien vuosien leikkausten vaikutus on muuten näkynyt siinä, että resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa oppilasmäärän kanssa, hän lisää.
Kurussa ryhmäkoot ovat kasvaneet hieman sopeutustoimien myötä.
– Pienessä koulussa ei pystytä jakamaan ikäluokkaa kahteen ryhmään. Tähän asti on kuitenkin ollut jakotunteja riittävästi käytössä, mikä on helpottanut tilannetta isojen luokkien kohdalla, Kurun yhtenäiskoulun rehtori Merja Lehtonen avaa.
A2-kielen ryhmiä ei Kurussa pysty käytännössä enää muodostamaan.
– Ikäluokat ovat alle 30 hengen. Jos ryhmäkoon minimivaatimus olisi edelleen 12, olisi A2-kielen opetus toteutunut joinakin vuosina, Lehtonen korostaa.
– Jotta todella kannustaisimme kielten opiskeluun, pitäisi ryhmäkoossa olla jouston varaa erityisesti pienten koulujen kohdalla, hän jatkaa.
Myös Kurussa hankintoja täytyy harkita entistä tarkemmin, koska tarvikemäärärahat ovat pienentyneet.
Ylöjärven yhtenäiskoulun rehtori Satu Sepänniitty-Valkama kertoo, että koulun opetusryhmien koot ovat tähän mennessä pysyneet samoina. Myös A2-kieliryhmiä on saatu perustettua.
– Yleisesti resurssien priorisoiminen ja kohdentaminen on ollut aiempaa tarkempaa, Sepänniitty-Valkama toteaa.
Erityisopetuksesta ei ole varsinaisesti leikattu, mutta tarvetta on ollut resurssin lisäämiseen tältä osin.
– Tätä on yritetty paikata jakotunneilla ja palkituksilla, joissa esimerkiksi kahdesta luokasta tehdään kolme ryhmää, rehtori kuvailee.

koulutussäästöt, kuntavaalit, kuntavaalit 2017, koulutus, Ylöjärven yhtenäiskoulu, Siivikkalan koulu, Kurun yhtenäiskoulu, Viljakkalan yhtenäiskoulu
Siivikkalan koulun osalta ensi lukuvuoden tuntikehyksessä on 23 vuosiviikkotuntia vähemmän. Määrä vastaa käytännössä yhden luokanopettajan opetusvelvollisuutta.

Entistä niukempaa

Opinahjojen luotsit ovat yksituumaisia siitä, että kaupunginvaltuuston hyväksymä 470 000 euron leikkaus perusopetuksesta on vääjäämättä heikennys koulujen toimintaan. Summasta 272 500 euroa kohdistetaan lukuvuoden 2017–2018 tuntikehykseen ja 197 500 euroa tarvikemäärärahoihin.
– Muutos tuntikehyksessä on Siivikkalan koulussa viime vuoteen verrattuna 23 vuosiviikkotuntia vähemmän, Jutta Marjamäki laskee.
Luokanopettajalla virkaan kuuluvan opetusvelvollisuuden mukainen tuntimäärä on 24 vuosiviikkotuntia. Käytännössä Siivikkalan tuntikehys pienenee siis yhden luokanopettajan viikoittaisella opetustuntien määrällä.
– Tavoitteena on tietysti kevään aikana tehdä annetulla tuntikehyksellä mahdollisimman tasapuolinen lukujärjestys kaikille oppilaille, Marjamäki toteaa.
Siivikkalassa tarvikemäärärahat vähenevät oppilasta kohden 44 euroa.
– Pudotus on melko suuri. Toivottavasti päästään pian aiemmalle tasolle, Marjamäki korostaa.
Viljakkalassa puolestaan ryhmäkoot kasvavat joillain ikäluokilla. Koulun rehtori huomauttaa, että pienellä koululla ikäluokkien koot vaihtelevat muutenkin paljon.
– Vuosiluokan mukaan ryhmäkoot saattaavat vaihdella 13 ja 28 oppilaan välillä. Yhdysluokkien koko vaihtelee 11 ja 22 oppilaan välillä, Kaisa Mannersuo taustoittaa.
Tarvikkeiden osalta kirjoja kierrätetään ja teippaillaan entistä enemmän ja uusitaan vasta, kun on pakko.
– Kaikkia mahdollisia hankitoja siirretään ja työtapojen valinnassa mietitään kustannusvaikutuksia. Lisäksi uusi opetussuunnitelma (ops) tuo paineita ja toiveita oppimateriaalin päivittämiseen, Mannersuo ynnää.
Kurussa ryhmäkoot kasvavat erityisesti siksi, että jakotunteja ei ole tarjota isoille luokille entiseen malliin.
– Koska matka pienluokille on pitkä ja ne ovat muutenkin täynnä, pyrimme tarjoamaan riittävää tukea erityisoppilaille täällä lähikoulussa, Merja Lehtonen painottaa.
Inkluusion, eli yleisopetus- ja erityisopetusluokkien yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi sulauttamisen vuoksi
Kurussa on ollut erittäin tärkeää, että jakotunneilla oppilaita on ollut mahdollista jakaa pienempiin ryhmiin.
– Olemme käyttäneet paljon luokasta toiseen kiertävää resurssiopettajaa muun muassa samanaikaisopetuksessa. Tätä mahdollisuutta ei enää ensi lukuvuonna ole, mikä myös vähentää tarjolla olevan tuen määrää, Lehtonen alleviivaa.
Niin ikään Kurussa voidaan hankkia aiempaa vähemmän oppikirjoja ja -materiaalia. Samassa tilanteessa on Ylöjärven yhtenäiskoulukin, jossa kaikki mahdolliset kirjat kierrätetään ja olemassa olevat varastot hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
– Hankimme ainoastaan välttämättömän. Mielestäni on kuitenkin parempi vaihtoehto säästää osa tavoitteesta kirja- ja tarvikerahoista kuin koko osuus tuntikehyksestä, Satu Sepänniitty-Valkama painottaa.
Ylöjärven Yhtenäiskoululla pienimpien oppilasmäärien luokka-asteet jaetaan ensi lukuvuodesta alkaen kolmeen ryhmään nykyisen neljän sijaan.
– Lisäksi vähennämme jakotunteja. Näiden toimien myötä keskimääräinen ryhmäkoko kasvaa, rehtori sanoo.

Arkitodellisuus esiin

Kuntalaisaloite 500 000 euron suuruisesta lisärahoituksesta peruskouluille on kerännyt runsaasti allekirjoituksia Ylöjärvellä, ja se luovutetaan uudelle valtuustolle 24. huhtikuuta.
Rehtorit eivät lähde arvioimaan aloitteen läpimenon mahdollisuuksia, mutta he korostavat, että kaikki riippuu tulevista valtuutetuista.
– Toivon, että tämä ei olisi kenellekään arvovalta- tai tilastovertailukysymys. Asiaa pitäisi miettiä lasten kouluarjen ja tulevaisuuden kannalta, Jutta Marjamäki penää.
– Aloitteen läpimeno helpottaisi tietysti uuden opsin mukanaan tuomien materiaalien sekä esimerkiksi ajantasaisten oppikirjojen hankintaa, Kaisa Mannersuo säestää.
Myös Kurussa lisärahoitus helpottaisi suuresti tilannetta.
– Voisimme tehdä hankintoja esimerkiksi digitaaliselle puolelle, mikä olisi tärkeää uuden opetussuunnitelman kannalta, Merja Lehtonen painottaa.
– Voi kuitenkin olla, että päätös lisärahoituksesta oppituntien osalta tulee liian myöhään, mikäli se tehdään vasta syksyllä, hän huomauttaa.
Satu Sepänniitty-Valkama ymmärtää, että kuntien talous on hankalassa tilanteessa ja että talousarvio on laadittu vähenevien eurojen pohjalta.
– Toivon kuitenkin, että koulutuksesta säästäminen olisi viimeinen vaihtoehto ja heti kun taloudessa ilmenee elpymistä, koulutus olisi ensisijaisesti saamassa lisärahoitusta, Sepänniitty-Valkama kommentoi.
– Koulutussäästöjen vaikutukset voivat olla erittäin kauaskantoisia ja voivat tulla kalliiksi toisaalla muun muassa lisääntyneenä erityisopetuksen tarpeena. Lisämääräraha otetaan ilolla vastaan, mikäli sille löytyy perusteet kunnan taloudesta, hän jatkaa.
Rehtorit ovat hyvillään siitä, että koulutusleikkauksista keskustellaan Ylöjärvellä aktiivisesti.
– Se kertoo, että asia koetaan tärkeäksi, Lehtonen kiteyttää.
– Toivottavasti keskustelun taso pysyy asiallisena, Mannersuo pyytää.
– Arvokeskustelu kuuluu poliittiseen päätöksentekoon. Ihminen voi hyvin, kun hän toimii omien arvojensa mukaan, Sepänniitty-Valkama näkee.
– Ehkä tätä voisi ajatella samoin kunnankin tasolla. Arvojensa mukaan toimiva kunta on myös hyvinvoiva kunta, hän jatkaa.
– Minusta on hyvä, että lasten asiat herättävät tunteita – varsinkin positiivisia. Jos näillä saadaan vielä aikaiseksi hyvää arkitodellisuutta lapsille, merkitys vain suurenee, Marjamäki näkee.
Siivikkalan koulun rehtori mainitsee, ettei keskustelua käydä ainoastaan Ylöjärvellä vaan aihe on valtakunnallinen ja koskee kaikkea koulutusta.
– Lasten ja nuorten puolesta keskustelulle taitaa olla todellinen tarve, Marjamäki korostaa.