Kunnat ostavat elintarvikkeita vuosittain noin 350 miljoonalla eurolla, josta summasta tällä hetkellä keskimäärin vain 15 prosenttia käytetään oman maakunnan ja 65 prosenttia muiden kotimaisten elintarvikkeiden hankintaan.
Toisin kuin usein väitetään, EU tai hankintalaki eivät estä kuntaa ostamasta kotimaista ruokaa. Kilpailuttaminen vaatii osaamista kuntien hankinnoista vastaavilta virkamiehiltä. Jos kuntapäättäjät haluavat, paikallista ja kotimaista ruokaa on mahdollista käyttää niin, että hankintojen laatukriteereinä käytetään esimerkiksi tuoreutta ja lyhyttä kuljetusmatkaa.
Kotimaisten hankintojen kokonaisedut ovat kiistattomat, vaikka kotimaiset hankittavat eivät välttämättä aina ole hankintahinnaltaan halvimpia. Kotimaisiin hankintoihin käytetyistä verovaroista hyöty jää Suomeen työpaikkoina, verotuloina, kotimaisen kulutuksen kasvuna ja investointeina.
Kotimaisilla elintarvikehankinnoilla on kuntalaisten vahva tuki. Tutkimuksen mukaan 90 % suomalaisista haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.
Kuntavaaleissa päätetään myös kuntien elintarvikehankinnoista. Äänestäjää suosittelen valitsemaan ehdokkaan, joka toimii kotimaisen ruuan ja työpaikkojen puolesta.
MIKA KOIVULA
Elintarvikealan pääluottamusmies
Kuntavaaliehdokas (vas.)
