Menestyksekkäästi tamperelaista Hatanpään lukiota johtanut Raimo Meriluoto on palkittu elämäntyöstään opetusneuvoksen arvolla. Viime vuoden elokuussa eläkkeelle jäänyt rehtori toivoo, että niin ala- ja yläkoulujen kuin lukioidenkin opettajat siirtyisivät kokonaistyöaikaan. Hänen mukaansa opinahjoissa on paljon tekemätöntä työtä, johon opettajat voisivat tarttua. Konkarikasvattaja korostaa, että nykyaikana opettajuus sisältää erittäin paljon muutakin kuin tiedon jakamista.
Ylöjärveläinen Raimo Meriluoto iloitsee siitä, että Tampereen kaupunki on aktiivinen työntekijöidensä muistamisessa.
– Tampereella vallitsee palkitsemiskulttuuri, jossa työntekijöille osoitetaan arvostusta ja kiitosta, hän kehuu.
Uusi opetusneuvos tietää, että juuri Tampereen kaupunki on ollut aloitteellinen hänen arvonimensä hankkimisessa.
– Koen kohdalleni tulleen huomionosoituksen palkitsemiseksi työskentelystäni opetustoimen hyväksi, hän pohtii.
– Minulla on ollut riittävästi täpyköitä neuvoksen arvoon, hän hymyilee.
Meriluoto korostaa, että koulutyö jos mikä on tiimitoimintaa.
– Jokaisen työpanos on arvokas ja merkityksellinen, mies korostaa.
Jo eläkepäiviään viettävä rehtori ehdottaa kunnollisien bileiden järjestämistä jokaisen koulutoimesta eläkkeelle siirtyvän kunniaksi.
– Kouluyhteisö on aina erittäin ammattimainen yhteisö, jossa jokainen jäsen antaa kaikkensa. Kaikki ovat työn sankareita, Meriluoto perustelee.
”Mentalipuolesta on huolehdittava”
Opetusneuvoksella on paljon opettavaisia muistoja työvuosien varrelta.
– Pidän yhtenä parhaana kiitoksenani, jonka olen koululaisilta saanut sitä, kun oppilaat alkoivat kutsua minua Moision koulussa Ruoska-Raimoksi, Meriluoto kertoo.
Hänen mukaansa lempinimeen liittyy tärkeä viesti.
– Lapset arvostavat järjestystä, sääntöjä ja tervejärkistä kuria, mies selvittää.
Meriluoto on pitänyt aina arvossaan kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan lapsi on aina keskiössä koulutyössä.
– Olen saanut kohdata koulutyövuosieni aikana hyvin paljon erilaisia kengänkuluttajia. Koululaisten persoonien kirjo on opetustyön ammattilaisten suola, hän arvostaa.
Meriluoto sanoo pitäneensä aina työhuoneensa oven auki, jotta koululaisten ja opettajien on ollut aina helppo tulla keskustelemaan asiasta kuin asiasta.
– Lapsilla on mentaliongelmia. Niiden ratkaisemisessa koulu pystyy auttamaan, kun henkilökunta on valppaana. Koululaisten on vaistottava, että esimerkiksi opettajat haluavat aidosti kuunnella ja auttaa heitä, hän miettii.
Meriluodon mukaan koulut tekevät tuloksellista työtä myös oppilashuollon parissa.
– Koulujen penkeillä on surullisen paljon pillerisidonnaisia lapsia, joille elämä ei maistu
”Nykyistä vähemmän kokouksia”
Rehtoreiden työajasta suuri osa kuluu erilaisiin kokouksiin osallistumisiin.
– Olen monta kertaa miettinyt sitä, miten paljon muun muassa rehtoreiden työpäivistä menee palavereissa istumiseen. Koulun johtajan olisi oltava virkapaikallaan opiskelijoiden ja muun henkilökunnan tavoitettavissa, Raimo Meriluoto näkee.
Entinen rehtori sanoo jatkaneensa monesti päiväänsä, jotta koulun arjen asiat hoituivat.
– Opettajien joukkoon mahtuu varsin paljon vastuuntuntoisia puurtajia, jotka laittavat koululaisten edun etusijalle, Meriluoto kiittää.
Vuosikymmenet ovat erilaisia
Raimo Meriluoto hymähtää kommenteille, joissa aikamme aikuiset vertaavat omia kouluolojaan tämän ajan koulumaailmaan.
Entinen rehtori sanoo suoraan, että 1960-luvun 42-oppilainen luokka on täysin eri asia kuin 2000-luvun kymmenpäinen opiskelijaryhmä.
– Eri vuosikymmenien oloja ei voi verrata keskenään. Jokaisen ajanjakson elämänympyrät ovat kovin erilaiset, Meriluoto perustelee.
Konkarirehtorin mielestä tämän ajan nuoret elävät valtavan paineen keskellä.
– Nuoret kokevat, että heidän on kyettävä vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, joita elinympäristö suorastaan syöksee.
Meriluoto kehottaa niin lapsia kuin heidän vanhempiaan puhumaan asioista oikea-aikaisesti.
– Puhumattomuuden seuraukset ovat ikävät.
Opettajan työkuva laajenee koko ajan
Meriluoto puhuu opettajuudesta.
– Opettajan arki on paljon enemmän kuin perinteistä tietojen ja taitojen jakamista, hän korostaa.
– Opettaminen on yksi osa työtä, hän tarkentaa.
Meriluodon mukaan opettajat ottaisivat merkittävän edistysaskeleen eteenpäin, kun he siirtyisivät kokonaistyöaikaan.
– Opettajien olisi osattava myydä työnantajilleen koko osaamisensa ja tekemisesnä kirjo. Kouluissa on paljon hyödyllistä tekemistä.
