Kanttori Aija-Leena Rannan jo neljä vuosikymmentä kestänyt kirkkomuusikon virkaura huipentuu Marian ilmestyspäivänä pidettävään konserttiin Ylöjärven kirkossa. Hänen ohjelmistonsa piirtää monipuolisen kuvan Jumalan synnyttäjästä ja Taivaan kuningattaresta Mariasta. Ylöjärven evankelisluterilaista seurakuntaa 28 viime vuotta palvellut Ranta arvostaa kirkkonsa virsiperintöä, jossa vanhat ja uudet sanoitukset ja sävelmät lyövät harmonisesti kättä toisilleen. Kanttorin mielestä myös hengellisen musiikin genre on koko ihmiselämän janan syntymästä kuolemaan kattava aarreaitta.
Aija-Leena Ranta istuu 23-äänikertaisten urkujen ääressä kotikirkkonsa lehterillä.
Kanttorin päkiät tapailevat jalkiota, ja hänen sormensa lipuvat kahden sormion välillä.
Hopeanhohtoisista urkupilleistä kantautuu kirkkosaliin J. S. Bachin Nun komm, der Heiden Heiland -adventtikoraali.
Ranta rakastaa kirkkovuoden alkamisen kunniaksi soitettavaa urkuteosta.
– Bachin koko tuotanto ylistää Jumalaamme, hän iloitsee.
Rikas ura koossa
Ranta on soittanut urkuja jo liki viiden vuosikymmenen ajan.
Kirkkomuusikko on palvellut varsin pitkän uransa aikana kahta seurakuntaa.
Hän sai ensimmäisen virkansa Vantaankosken seurakunnasta, jonka palveluksessa nainen oli 12 vuotta.
Ranta tuli Ylöjärven evankelisluterilaisen seurakunnan kanttoriksi vuoden 1989 elokuussa. Hän on viihtynyt pestissään erittäin hyvin.
Ranta on toiminut lisäksi vuodesta 2007 lähtien Tampereen tuomiokapitulissa kirkkomusiikin ja jumalanpalveluselämän asiantuntijana eli hiippakuntakanttorina.
– Voimakkaasti kasvavassa Ylöjärven seurakunnassa on koko virka-aikani arvostettu musiikkityötä. Seurakuntalaisten ikäjakauma mahdollistaa monipuolisen musiikkitarjonnan toteuttamisen, hän kiittää.
– Tuomiokapitulin asiantuntijan tehtäväni on todellinen näköalapaikka paikallisseurakuntien arkeen, kirkkomuusikko sanoo.
Opiskelua ja kouluttautumista
– Takanani on 40 hyvin työntäyteistä ja antoisaa vuotta, Aija-Leena Ranta tilittää.
Kanttorin mukaan paikallisseurakuntien musiikkityön sisältö on kehittynyt hyvin valtavasti viime vuosikymmenien saatossa.
– Kirkkomusiikkityössä on tapahtunut valtavan paljon. Jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten sekä erilaisten juhlien musiikillinen sisältö on laajentunut ja monipuolistunut. Kanttoreiden ja urkureiden on pidettävä aktiivisesti huolta ammattitaidostaan, jotta he pystyvät vastaamaan ajan vaatimuksiin, Ranta miettii.
Pitkän uran tehnyt kanttori arvostaa opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksia, joita on nykyään kirkkomuusikkojen ulottuvilla.
– Muiden muassa kanttoreilla ja urkureilla on oltava pedagogisia valmiuksia ja taitoja, koska kirkkomuusikot ovat hyvin paljon vuorovaikutuksessa rippikoulunuorten kanssa. Musiikkityöntekijät tarvitsevat näkemyksellisiä kasvatusperiaatteita myös johtaessaan lapsi- ja nuorisokuoroja tai muita musiikkiryhmiä.
Taustatyö tärkeää
Kanttorin ja urkurin työhön liittyy hyvin paljon sellaista tekemistä, jota suuri yleisö ei milloinkaan näe.
Aija-Leena Ranta korostaa, että kirkkomuusikot harjoittelevat säännöllisesti ja aktiivisesti.
– Kanttorin on huolehdittava ääni-instrumentistaan, ja urkurin on pidettävä soittotaitonsa vireessä, hän tarkentaa.
Rannan mukaan vastuullinen kirkkomuusikko perehtyy jokaisen edessään olevaan jumalanpalveluksen tai muun kirkollisen tapahtuman musiikkiosioon.
– Esimerkiksi jokaista messua varten on suunnittelukokous, jossa jumalanpalveluksen toteuttajat käyvät virret, muun musiikin sekä tekstit lävitse. Messu on eheä kokonaisuus, jossa kaikki elementit tukevat päivän sanomaa, hän kertoo.
Ranta korostaa jokaisen kirkon urkujen olevan uniikkisoitin.
– Kulloiseenkin soittimeen on aina tutustuttava. Kylmiltään ei voi alkaa pauhata urkujen kanssa.
– Musiikilla on keskeinen sija jokaisessa kirkollisessa tilaisuudessa, hän korostaa.
– Virsi- ja urkuteosvalinnoilla tuetaan kulloistakin tapahtumaa.
Rikas virsiperintö
Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja sekä ehtymätön hengellisen musiikin tarjotin ovat kanttori Aija-Leena Rannan mieleen.
– Valinnanvara on suuri.
Kirkkomuusikon mielestä seurakunnat viljelevät rikasta musiikkimaailmaa.
– Ihmiset ehdottavat hyvin auliisti virsiä ja lauluja esimerkiksi vihkiäisiin, kastajaisiin sekä hautajaisiin.
Rannan mukaan monipuolinen musiikkimaailma auttaa ihmisiä käsittelemään niin ihmiselämän iloja kuin elon surujakin.
Musiikki on rukousta
– Virret ja hengellinen musiikki ovat rukousta, ylistystä ja julistamista, Aija-Leena Ranta muistuttaa.
Ihmiset peräävät monesti kirkkomuusikolta tämän henkilökohtaisia lempivirsiä ja rakkaita hengellisiä lauluja.
– Eri elämäntilanteet nostavat eri virret ja laulut ajankohtaisiksi ja merkityksellisiksi, hän sanoo.
Aija-Leena Rannan mielestä ajattomuus on voimakkaasti läsnä muun muassa Jo vääryys vallan saapi -virressä, jota ei ole enää nykyisessä virsikirjassa.
