Naisenergiaa

Naisenergia on upeaa. Sillä saadaan aikaan vaikka mitä. Maailma ei toimisi ilman naisia.
Mutta ei maailma toimisi myöskään ilman miehiä. Miksei siis vastaavasti yhtä usein puhuta miesenergiasta? Lujasti töitä tekevän miehen vaimona sekä tavoitteellisesti opiskelevan ja urheilevan pojan äitinä kummastelen tätä usein.

Ominaisuudet

Googletin termin naisenergia. Hakutuloksia pärähti ruudulle runsaasti ja laidasta laitaan. Niiden joukosta löytyi muun muassa viittaus ylipainolisämaksuun. No, onhan siinäkin energiasta kyse.
Vastaavasti katsoin, mihin miesenergialla viitataan. Eipä juuri muuhun kuin testosteroniin.
Ymmärtääkseni naisenergialla halutaan usein korostaa naisten myönteisiä ominaisuuksia ja hyvä niin. Naisisten asemasta ja asioista on muutenkin syytä pitää ääntä. Pian esimerkiksi vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää.

Tasa-arvoa?

En vastusta sitä, että naisilla on ”omia juttuja”. Itsekin toimin erään naisyhdistyksen puheenjohtajana. Onhan miehilläkin porukkansa, joihin naisia ei käytännössä huolita. Mutta pitäisikö meidän kuitenkin pyrkiä vielä suurempaan tasa-arvoon?
Tasa-arvosta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten nimenomaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa eli sitä, että naisilla ja miehillä pitäisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet: esimerkiksi sama palkka samasta työstä. Eri töiden pitäisi myös olla molempien sukupuolten saavutettavissa.
Naiset eivät silti tee palvelusta yhteiskunnalle eivätkä lopulta edes toisilleen, jos he yksisilmäisesti kannattavat naisia eri tehtäviin vain sukupuolen perusteella – etenkin, jos käytettävissä olisi pätevämpi mies. Joskus soveltuvin on nainen ja silloin toki häntä on syytä tukea, joskus ei.
Toisaalta nimenomaan sukupuoli voi välillä ratkaista: esimerkiksi tasa-arvolain mukaan kuntien lautakuntapaikat on yleensä jaettava melko tarkkaan tasan miesten ja naisten kesken – riippumatta siitä, mikä on vaaleilla valittujen valtuutettujen sukupuolijakauma.

Eri odotukset

Onko nainen keskimäärin ärsyttävämpi kuin mies? Siltä usein tuntuu.
Naisilta vaaditaan eri asioita kuin miehiltä. Kun vaikkapa työpaikalla on kiperä tilanne ja apua tarvitaan, mies voi tutkitusti muita suututtamatta todeta, ettei ehdi tai osaa auttaa. Mutta jos nainen kulkee ohitse auttamatta, niin hän on laiska, itsekäs, epäpätevä tai jotain muuta kielteistä.
Naisiin ja miehiin kohdistuvat odotukset ovat siis erilaiset. Vaikka kuinka puhumme tasa-arvosta ja yksilöistä, alitajuiset asenteet ovat vahvoja. Tämän kestäminen ja muuttaminen vaativat voimia – ja vaikkapa sitä naisenergiaa.
Toisaalta myös eri yksilöiden omat toiveet ja tavoitteet vaihtelevat. En aja ihmisten tasapäistämistä. Kaikkien ei tarvitse eikä kuulukaan tehdä samanlaisia valintoja elämässä.

Naisten työt

Kansainvälisesti katsoen suomalaisten naisten asiat ovat jo nyt varsin hyvällä mallilla. Suomen YK-liiton internet-sivuilla todetaan, että kun Eteläisessä Afrikassa asuvien naisten yhden päivän aikana kävellen tehdyt vedenhakumatkat lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi 16 kertaa keskimääräistä etäisyyttä kuuhun vastaava matka – edestakaisin.
Meillä taas tuskaillaan, mistä saataisiin tarpeeksi hyötyliikuntaa.
Vaikka tasa-arvon eteen tehdään töitä edelleen myös Suomessa, suomalaiset naiset ovat jo kauan voineet olla ylpeitä osallistumisestaan ja aikaansaannoksistaan sekä työelämässä että muutenkin yhteiskunnassa.
Oikein hyvää ja energistä naistenpäivää 8.3. – ja kaikkia päiviä sen jälkeenkin!