Leijassa vietetään pian Jane Austen -iltaa, joka luotaa niin klassikkokirjailijan romaaneja kuin hänen aikansa ominaispiirteitä.
Jane Austenin tuotanto on ollut kurulaiselle Helena Kalliolle kirjallisuutta, jota on ollut ilo lukea uudesti kerta toisensa jälkeen.
Kovalla lukijalla kun on tapana palata hyvien kirjojen äärelle, ja Austenin kirjoissa on ollut aina jotain uutta löydettävää.
– Austen on erittäin älykäs kirjailija. Hän pystyi havainnoimaan todella kirkkaasti ympäristöään. Nuorempana ajattelin, ketkä saavat toisensa. Nyt kiinnitän huomiota esimerkiksi keskusteluihin, tyylikeinoihin ja ympäristöön. Elämänkokemuksen myötä kirjat uudistuvat.
Klassikko kiinnostaa
Pian Kallio pääsee puhumaan ihailemastaan kirjailijasta muille kiinnostuneille Leija-kirjaston Jane Austen -iltaan.
Ilta ei ole ensimmäinen muotoaan. Sen esikuva pidettiin taannoin Kurussa. Idea silloiseen iltaan syntyi, kun Kallio törmäsi paikalliseen naiseen, joka on tehnyt gradunsa Austenista. Kaksikko rupesi juttusille ja päätyi kaipailemaan sekä virittelemään Kurun kirjastoon tapahtumaa. Ja mikäs heille sen luontevampi aihe kuin Austen.
– Ajattelin, että täytyy käyttää hyväksi ihmisten henkisiä voimavaroja. Tällainen tutkimus jää helposti hyllylle, Kallio toteaa ja ynnää, että ihmisille on hyvä antaa puheenaiheita ja älyllistä purtavaa.
Tieto illasta kantautui sitten Leijaankin, ja kirjaston väki pyysi Kalliota myös omaksi vieraakseen.
Kallio uskoo Austenin olevan myös yleisölle kiinnostava aihe. Siitä todistaa hänen mielestään jo pitkään vallinnut Austen-kiinnostus, joka on saanut jopa buumin piirteitä muun muassa monien Austen-elokuvien muodossa.
– Austenhan on klassikko! Hänen teoksensa voi laittaa Shaksespearen kirjojen rinnalle kirjahyllyyn. Ja Austenin romaaneissa on monta kerrosta. Niitä voi tarkastella vaikka naisten, sosiologian, psykologian tai yhteiskunnan näkökulmasta.
Siksi hänestä tällainen yksittäisen kirjailijan käsittely yhtäkkiä on ihan luontevaa.
– Ja kun maailma vaikuttaa nyt irrationaaliselta, on hyvä saada esiin tervejärkisen tuotantoa. Ja kun on Suomi 100 -vuosi, on hyvä mennä välillä oman napansa ulkopuolelle.
Taitava rakentelija
Kallio poimii Austenin tuotannolle tyypilliseksi piirteeksi uskottavan ajankuvauksen. Se ei ilmene silmiinpistävän suoraan ladeltuina faktoina vaan tulee vaivihkaa siellä täällä osana tarinaa.
– Hän ei kirjoittanut historiallisia romaaneja vaan kertoi juuri omasta ajastaan, siitä elämänpiiristä, jonka hän tunsi hyvin.
Listaan Kallio ynnää uskottavat ihmistyypit – vaikkakin joukossa myös karikatyyrit – nokkelat keskustelut ja taitavan piikittelyn, jolla hän sekä loi jännitteitä tarinan sisään hahmojen välille kuin sivalsi tarinan ulkoistakin yhteiskuntaa.
– Austenin romaaneissa myös paikka on kauhean tärkeä, Kallio toteaa Austenin tavasta rakentaa romaanejaan paikkojen varaan.
Katse historiaan
Illassa Kallio pui paitsi romaaneja myös niiden historiallista viitekehystä, onhan kurulaisnainen historioitsija.
Austenin ajan Englanti eli murrosaikaa. Maa oli iso imperiumi, joka kävi sotaa Ranskaa vastaan ja taisteli siirtomaista. Kirjat kuvaavat myös ajan yläluokan joutilaisuutta. Niistä siis paistaa luokkajako.
Tämä ajankuva voi kiinnostaa tietysti historian tuntemuksen vuoksi.
– Jos meiltä loppuu historian taju, meiltä murtuu kivijalka emmekä osaa katsoa tulevaisuuteen.
Ajankuva tarjoaa myös tarttumapintoja tähän päivään.
– Austenin teokset ovat ylihistoriallisia. Ne ihmiset olivat ihan samanlaisia kuin ihmiset nykyään. Teoksissa voi nähdä vaikka nykyajan työyhteisöä: pikkupomon, joka mielistelee ylempiään ja alistaa alempiaan. On mielenkiintoista löytää solmukohtia omaan elämäänsä. Oppii ymmärtämään itseään ja muita paremmin.
Ripauksen ajankuvaa tilaisuuteen tuovat myös tee, keksit ja Kallion soittama Austenin aikainen musiikki.
– Ihmiselämässä pitää olla kauneutta ja hauskuutta!
