Väkevästä kotiseutuhengestään tunnettu Urho Riihikoski on saanut valmiiksi paikallishistoriateoksen käsikirjoituksen, joka käsittelee viime viikolla 148 vuotta täyttäneen Ylöjärven kaupungin rakennetun ympäristön ajan saatossa muuttuneita kasvoja. Tekijä haluaa virittää teoksellaan julkisen keskustelun kasvukaupungin identiteetistä.
Kotiseutumies Urho Riihikoski esittelee innokkaasti vasta valmistunutta käsikirjoitustaan.
Mies on kirjoittanut tekstit ja valinnut valokuvat noin 250-sivuista teosta silmällä pitäen.
– Päätin, että kustannan itse kirjan, jotta se päätyy suuren yleisön käyttöön, hän kertoo.
Riihikoski lupailee uutuusteostaan lukijoille tulevaksi syksyksi.
– Ajatuksenani on, että kirjan myyntituloilla kartutettaisiin Pro Räikkä -kannatusyhdistyksen varallisuutta, tekijä sanoo.
Muutos on tervetullutta
Urho Riihikoski korostaa, ettei hän ole kehityksen jarru.
– Ylöjärven alueen on kehityttävä, ja paikkakunnalla on rakennettava uutta, hän innostaa.
– Paikkakuntamme lähimenneisyydessä on kuitenkin monta onnenkantamoista, joissa rakennushankkeen viivästyminen on koitunut ylöjärveläisten parhaaksi. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Kirkonseudulla suunniteltiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla entisten kenkälaatikkokunnantalon ja -kirjaston purkamista.
– Kun hankkeet eivät silloin toteutuneet, kaupunkilaiset saivat myöhemmin tyylikkäästi suunnitellut ja rakennetut nykyisen kaupungintalon ja Leija-kirjaston, Riihikoski tarkentaa.
Hänen mielestään jo pitkän aikaa suunnittelijoiden pöydällä ollut kulttuuritalohanke voi hyvin odottaa nykyistä vauraampaa aikaa.
– Nyt katseet ovat peruskorjausta vaativassa Räikän kartanossa. Keskusta-alueen merkittävään rakennukseen on visioitu muun muassa näyttelytiloja. Räikän suomilla tiloilla pärjätään jonkin aikaa. Aika osoittaa, millainen kulttuuritalo sopii tulevaisuuden Ylöjärven pirtaan, Riihikoski miettii.
Vilkas keskustelu on hyödyllistä
Ylöjärven muuttuvat kasvot -kirjan tekijä vetoaa ylöjärveläisiin, jotta he virittäisivät vilkkaan ja hedelmällisen keskustelun paikkakunnan rakentamiskulttuurista.
Urho Riihikosken mielestä Ylöjärvi on vielä varsin nuori kunta.
– Ylöjärvi perustettiin vasta vuonna 1869, joten ei meidän kotipaikkakunnallamme ole vielä kovin pitkää historiaa, hän toteaa.
– Kaupunkinakin se on ollut vasta runsaan vuosikymmenen, hän lisää.
Riihikoski on kuitenkin vakuuttunut siitä, että Ylöjärvi pystyy luomaan oman persoonallisen identiteetin.
– Paikkakunnalla on varsin paljon asioita, joiden varaan ylöjärveläisyyttä voidaan rakentaa, mies tietää.
Riihikoski muistuttaa, että takavuosikymmeninä muiden muassa akateemikko Kirsi Kunnas ja kirjailija Jaakko Syrjä tekivät arvokkaan työn, kun he virittivät paikkakunnalla debatin vanhojen rakennuksien ja kulttuurimaisemien suojelemisen puolesta. Riihikosken mukaan Ylöjärvellä ei vielä osata riittävästi arvostaa Kunnaksen ja Syrjän tekemää kulttuurityötä.
– Uskon kirjani antavan hyviä sytykkeitä virkeälle vuoropuhelulle, jossa linjataan paikkakunnan tavoitteita esimerkiksi rakentamisesta, hän ounastelee.
Kertomus lähimenneisyydestä
– Kuntakeskuksen yleisilme on ollut pitkän aikaa varsin persoonallinen. Soppeenmäki on perinteisesti ollut kaupallinen keskus, ja Kirkonseutu on ollut hallinnollinen keskus. Vaasantie halkaisee raa’asti keskustan, Urho Riihikoski painottaa.
Hänen mielestään esimerkiksi Kirkonseudun tiivistäminen pian toteutettavassa muodossa on tervetullut hanke.
– Kun huolehditaan siitä, että kirkko, kirkkopuisto sekä Räikkä saavat ympärilleen riittävän paljon tilaa, uudet rakennukset ovat tervetulleita, hän korostaa.
Urho Riihikosken mukaan Ylöjärven kuntakeskuksen rakentumiseen mahtuu poikkeuksellisen runsaasti mielenkiintoisia episodeja.
– Näin jälkikäteen voimme todeta, että niin 1970-, 1980- kuin 1990-luvulla käydyt kuumat keskustelut kaavoituksesta ja ympäristön rakentamisesta olivat huipputärkeitä. Asiallisella kriittisyydellä on aina paikkansa, mies teroittaa.
Julkisuutta on osattava käyttää
Riihikosken mielestä julkisuuden hallitseminen on välttämön avu paikallisen kehityskeskustelun synnyttämisessä.
– Esimerkiksi paikallislehdellä on keskeinen rooli monipuolisen ja kehittävän vuoropuhelun ylläpitämisessä, hän sanoo.
Konkarikotiseutumies vetoaa ylöjärveläisiin, jotta kaupunkilaiset vaihtaisivat nykyistä vuolaammin ajatuksia ylöjärveläisyydestä.
– Paikkakuntamme ja asukkaamme tarvitsevat identiteettiämme.
