Käsittelen kolumnissani eduskunnan käytännön arkea ja päätöksenteon realiteetteja erityisesti ensimmäisen kauden kansanedustajan näkökulmasta. Uudelle edustajalle varsinkin vuosi 2015 oli varsin opettavainen. Viime vuosi oli käytäntöjen kannalta selvästi edellistä helpompi, vaikka laajoja ja hankaliakin asiakokonaisuuksia tuli jälleen runsaasti eduskunnan päätettäväksi.
Varhainen tiedonsaanti ja vaikuttaminen ovat päätöksenteon kannalta avainasemassa. Tietoa on saatavissa muun muassa eduskuntaryhmässä, valiokunnissa, erilaisissa työryhmissä sekä tietenkin ministerien kautta, eikä tiedosta ei ole ainakaan pulaa. Samoin tapaamisia esimerkiksi järjestöjen, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa on tarjolla enemmän kuin kalenteriin mahtuisi.
Pirkanmaan kansanedustajista koostuvan neuvottelukunnan sihteeri Jouni Koskela järjestää aktiivisesti tapaamisia maakunnan edunvalvonnan kannalta tärkeiden sidosryhmien kanssa. Helmikuussa Pirkanmaan kansanedustajat tapaavat muun muassa Länsi-Suomen maakuntien liittojen puheenjohtajat, maakuntajohtajat sekä alueen kansanedustajat ja käyvät läpi Länsi-Suomen ratahankkeita.
Teemme myös vierailuja pirkanmaalaisiin yrityksiin ja kuntiin sekä olemme yhteydessä viranomais- ja järjestötahoihin.
Hallituspuolueessa yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuudet ovat luonnollisesti selvästi paremmat kuin oppositiossa. Ne ovat pääosin vastanneet omia etukäteisodotuksiani ja toivottavasti paranevat edelleen eduskuntakokemukseni lisääntyessä.
Hallitusohjelma ja hallituksen esitykset muodostavat lähtökohdan eduskunnan päätöksenteolle. Lakiesitysten käsittely eduskunnassa ja sen valiokunnissa kestää tyypillisesti yhdestä neljään kuukautta, mutta laajemmissa lakihankkeissa huomattavasti kauemminkin.
Valiokuntakäsittelyssä hallituspuolueiden edustajat määrittävät yhdessä lain lopullisen muotoilun asiantuntijakuulemisissa ilmenneiden seikkojen nojalla ja voivat siis vaikuttaa lakiesityksen yksityiskohtiin. Valiokuntakäsittelyn jälkeiset kaksi täysistuntokäsittelyä ovat laajojen enemmistöhallitusten aikakaudella pääosin muodollisuuksia, joissa yllätyksiä tapahtuu erittäin harvoin.
Valtion talousarvion syksyinen käsittely poikkeaa aikataulullisesti normaalista lainsäädäntöprosessista. Hallitusohjelman merkitys on myös budjettineuvotteluissa keskeinen, mutta luonnollisesti esimerkiksi työllisyystilanne vaikuttaa budjettipäätöksiin. Talousarvion suurista linjoista sovitaan yleensä huhtikuussa hallituspuolueiden välisissä kehysriihineuvotteluissa, ja sisältö tarkentuu edelleen hallituksen loppukesän budjettiriihessä.
Hallituksen budjettiesityksen tultua eduskuntaan käsittelee valtiovarainvaliokunta budjetin suuret linjat ja merkittävimmät valtiontalouteen liittyvät seikat. Niihin lukeutuvat ainakin julkinen velkaantuminen, työllisyystilanne ja verotus. Yksityiskohtaisemmat asiantuntijakuulemiset käydään valiokunnan jaostoissa. Itse kuulun verojaostoon, sivistys- ja tiedejaostoon sekä työ- ja elinkeinojaostoon.
Hallituspuolueiden valiokuntajäsenet myös kohdentavat aiemmin sitomattomia määrärahoja asiantuntijakuulemisten ja lausuntojen perusteella yhdessä tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin. Niihin kuuluivat viime syksynä muun muassa Kolmenkulman ECO3-hanke sekä Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva, eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävä tutkimuskeskus FICAM.
Myönnetyt summat eivät ole suuria valtiontalouden mittakaavassa, mutta auttavat toivottavasti edistämään paikallista tutkimus- ja elinkeinotoimintaa.
Kirjoittaja on perussuomalaisten ylöjärveläinen kansanedustaja ja Ylöjärven kaupunginvaltuuston jäsen.
Kommentointi on suljettu.