Lukuhaaste

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on käynnistynyt eikä sitä voi olla huomaamatta. Suomi ja suomalaiset näyttävät tänä vuonna parasta osaamistaan eri tahoilla. Myös kouluissa Suomi sata vuotta tulee näkymään monin tavoin.
Meillä Kurussa on nyt keväällä muun muassa 4.-6.-luokkalaisten valinnaisaine, jonka aiheena on Suomi100. On mielenkiintoista nähdä kevään aikana, mitä oppilaat ryhmässä kehittelevät ja keksivät, sillä opettaja ei ole lyönyt lukkoon, mikä lopputulos on. Lisäksi olemme päässeet Suomi100-hankkeeseen projektillamme ”Sata suomalaista taloa”. Teemme yhteistyössä paikallisen pienoismalliharrastajan kanssa sata pientä taloa valoineen ja kokoamme taloista näyttelyn. Kaikki oppilaat pääsevät osallistumaan projektiin.
Kouluille on tarjolla myös runsaasti ideoita juhlavuoden tekemisiin Suomi 100 -oppaassa ja erilaisissa tapahtumissa, jotka soveltuvat oppiainerajat ylittävään tekemiseen. Toivottavasti näitä ideoita myös hyödynnetään monin tavoin.
Sadan vuoden aikana suomalaiset ovat yhdessä tehneet valtavan harppauksen pienestä, köyhästä kansakunnasta hyvinvoivaksi, edistykselliseksi maaksi. Se sisu, jota tarvittiin itsenäistymiseksi, on näkynyt monessa innovaatiossa, joiden turvin Suomi on noussut maailmankartalle.
Yksi innovaatioista on myös suomalainen koulutus, jota tullaan ihmettelemään muualta maailmasta ja josta meidän on syytä olla ylpeitä. Olemme jatkuvasti maailman kärkeä Pisa-tutkimuksissa, vaikka niissä pienoista notkahdusta onkin nähtävissä. Tutkimusten perusteella on kuitenkin aihetta huoleen erityisesti poikien oppimisesta, koska he tuntuvat jäävän tutkimuksissa jälkeen tytöistä.
Yhdeksi lääkkeeksi poikien pelastamiselle takaisin opintielle on esitetty lukemista. Uskon tässä olevan vinha perä. Onhan selvää, että mikäli ei ole tottunut lukemaan, on koulussakin lukeminen ja sitä kautta oppiminen työlästä. Teini-ikäisten poikien vapaa-ajan lukeminen on loppunut lähes kokonaan; se näkyy myös koulussa.
Tutkimusten mukaan vapaa-ajallaan lukeva 17-vuotias hallitsee 50 000–70 000 sanaa, mutta nuori, joka ei lue, vain runsaat 15 000. Tuntuukin melkoiselta haasteelta saada erityisesti teini-ikäinen poika löytämään kiinnostavaa lukemista ja uppoutumaan kirjoihin. Äidin kirjasuositukset eivät tietenkään kelpaa eikä teinipojilla ole kovin suurta buumia pitää lukupiirejäkään. Miten siis saisimme lukemisesta muoti-ilmiön?
Käsi sydämelle aikuiset, kuinka moni näyttää lukemisen mallia lapsille? Itselläni ainakin lukemisen laita on välillä surullisella tolalla. Kannan säännöllisesti kirjastosta kotiin kirjoja, mutta yhtä säännöllisesti niitä kulkeutuu takaisin lukematta. Lomalla kirjoja tulee luettua, mutta arjen pyörityksessä tuntuu olevan lähes mahdotonta löytää aikaa sille, että pystyisi keskittymään lukemiseen. Kun aikaa löytää, ei hyvästä kirjasta tahdo päästää irti.
Kyllä kai sitä aikaa olisi, mutta se merkitsisi muista aikasyöpöistä luopumista. Aivan samoin kuin lapsilla näyttää käyneen, vie minunkin ajastani kotitöiden lisäksi oman osansa mm. some ja muu netin ihmeellinen maailma. Toki sitä kauttakin tulee luettua paljon artikkeleita ja omaksuttua uutta tietoa, mutta eivät ne kirjaan uppoutumista korvaa. Yritän tehdä muutoksen ja tarttua useammin kirjaan. Voisitko sinäkin?
Ylipäätään meidän pitäisi hidastaa hieman. Hillitön kiire tuntuu vaivaavan nykyaikaa. Esimerkkinä siitä joululaulujen tahtikin on tutkimuksen mukaan nopeutunut. Hyggeily ja kotoilu alkaa olla kuitenkin aikuisten keskuudessa muotia; ehkä sen myötä opimme hiljalleen rauhoittumaan ja lukemiseen keskittyminen alkaa sujua taas paremmin.
Kouluissakin meidän tulee antaa aikaa lukemiselle. Ja erityisesti virikkeitä ja monipuolista lukemista, jotta jokainen löytäisi omaan mielenkiintoonsa sopivia tekstejä. Kirjastojen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä muun muassa kirjavinkkauksen muodossa ja loistava kirjavinkkari saakin aikaan varsinaisen lukukuumeen.
Sata vuotiasta Suomea rakentaessa voisimme toteuttaa Lukukeskuksen ja Lastenkirjainstituutin Suurta lukuseikkailua. Laaja yhteistyöverkosto toteuttaa vuoden aikana muun muassa tapahtumia, näyttelyitä, lukukampanjoita sekä innostavia kilpailuja lapsille ja nuorille. Hankkeen tavoitteena on tukea pitkäjänteistä lukemista lasten ja nuorten omilla ehdoilla. Tätäkin Suomi100-hanketta kannattaa seurata.
Lukemisen avulla pidämme itsemme ja seuraavatkin sukupolvet maailman huipulla. Haastan sinutkin lukemaan tänä vuonna entistä enemmän!