Ystävyysseurakuntatyöstä vastaava kappalainen Jyrki Koivisto toivoo, että ylöjärveläiset voisivat tulevaisuudessa tutustua syvällisesti virolaisten elämään sekä maan historiaan ja kulttuuriin. Hän iloitsee siitä, että seurakuntien yhteistyö on erityisen vireätä juuri rippikoulu- ja nuorisotyössä, sillä sen ansiosta tulevaisuuden kanssakäymiselle rakentuu luontevasti luja pohja.
Diakoniapappi Jyrki Koivisto matkustaa kiitollisin mielin tämän viikon perjantaina Tallinnaan Pyhän Hengen seurakunnan 140-vuotisjuhlaan.
– Toivon, että Ylöjärven seurakunnan tervehdys ja onnittelut antavat iloa ja voimaa ystävyysseurakuntalaistemme arkiseen työhön ja luottamusta siihen, että kirkon tehtävä on suuri myös nykyaikana, hän sanoo.
– Ystävyysseurakuntamme kantaa jo nimessään Pyhää Henkeä, ja se muistuttaa siitä, minkä varassa seurakunta on ja elää, kappalainen lisää.
Koivisto on muotoillut ajatuksissaan rukouksen syntymäpäivää juhlivalle ystävyysseurakunnalle:
– Jumala, luo meihin puhdas sydän. Uudista meidät ja anna meille vahva henki.
Epävarmuudessa ja vähemmistöasemassa
Viron yhteiskunta on hyvin maallistunut.
Jyrki Koivisto kertoo ajattelevansa aktiivisesti niin Tallinnan kuin Kaukolan ystävyysseurakuntien arkista elämänpiiriä.
– Molemmat seurakunnat toimivat haasteellisissa ympäristöissä.
Koivisto kiittää niin ystävyysseurakuntien työntekijöiden vastuullista toimintakulttuuria kuin seurakuntien jäsenten sitoutuneisuutta yhteisöihinsä.
– Tallinnassakin ystävyysseurakuntamme työntekijät ahertavat kovin niukkojen varojen turvin, hän muistuttaa.
– Arjen toiminnan pyörittäminen vaatii paljon kekseliäisyyttä, nopeita tilanteiden arvioimisia sekä ratkaisuja ja suostumista taloudelliseen epävarmuuteen ja vähemmistöasemaan yhteiskunnassa, Koivisto lisää.
– Meillä suomalaisilla on paljon opittavaa ystävyysseurakuntiemme realismista, hän painottaa.
Tasavertaisina yhdessä
Jyrki Koivisto pitää siunauksena sitä, että hän on saanut hoidettavakseen Ylöjärven seurakunnan ystävyysseurakuntatoiminnan.
Hänen mukaansa niin Karjalankannaksella toimiva Kaukolan seurakunta kuin Tallinnan sydämessä oleva Pyhän Hengen seurakunta ovat antaneet erittäin paljon ajateltavaa.
– Ystävyysseurakuntatoiminnan parasta antia ovat ihmisten yhteen tuleminen, ihmisten väliset kohtaamiset ja ihmisten tutustumiset toinen toisiinsa, diakoniapappi arvostaa.
– Olemme aina tasavertaisia, hän korostaa.
– Kun tutustumme toistemme elämään, kirkkoon ja kulttuuriin, kohtaamisissamme avautuu paljon uutta ja arvokasta kaikille.
Jyrki Koiviston mielestä ystävyysseurakuntien sitoutuminen toinen toisiinsa vaikeana aikana toteuttaa aidosti kirkon ja seurakunnan tehtäviä.
– Rinnalla kulkeminen on antoisaa, hän kiteyttää.
Historiaa ja kulttuuria
Ylöjärven seurakunta ja Pyhän Hengen seurakunta ovat juurruttaneet ystävyystoiminnan kaikille toimialoilleen.
Jyrki Koiviston mielestä viime vuosien merkittävin yhteistyö on ollut rippikoulu- ja nuorisotyön saroilla.
– Olemme toteuttaneet leirejä ja koulutuksia, hän tarkentaa.
– Hyvin iloinen olen nuorten aikuisten talkooreissuista, jotka ovat osoittautuneet hyvin antoisia kohtaamisia tarjoaviksi.
Koivisto muistuttaa Viron olevan vahva musiikkimaa, joten ystävyysseurakuntien kuoroyhteistyö on tärkeä ihmisten yhdistäjä.
– Kuorojemme yhteistoiminnalla on pitkä perinne, hän kiittää.
Koiviston mielestä yhteistyötä on tehtävä arjen elämässä.
Historiasta ja kulttuurista ammentava Koivisto luottaa myös ystävyysseurakuntatoiminnassa menneisyyden ja tapojen taitamiseen.
– Teimme viime kesänä virolaisten kanssa yhteisen matkan Setumaalle. Reissu oli erittäin vaikuttava ja antoisa.
– Ajattelen, että voisimme astua seuraavan askeleen ja tutustua nykyistä paremmin virolaiseen elämään – nimenomaan arkeen sekä maan historiaan ja kulttuuriin. Menneisyyden ja tapojen tunteminen auttaa meitä ymmärtämään virolaisten nykytilannetta. Uusien yhteistyökuvioiden käynnistämiselle on varattava aikaa ja tilaa, Koivisto sanoo.
Laulava seurakunta
– Pyhän Hengen seurakunta on laulava seurakunta, Jyrki Koivisto kuvailee.
Pyhän Hengen kirkon kuparikypäräinen valkea torni erottuu Tallinnan keskiaikaisen kaupungin maisemassa.
Koiviston mielestä seurakunnan sijainti vanhan kaupungin sydämessä on ainutlaatuinen.
– Sijainti on sekä mahdollisuus että vaikeus, hän sanoo.
– Satojen vuosien ikäisellä kirkkorakennuksella on vahva historia. Pyhäkön taipaleelle mahtuu muun muassa luostaritoimintaa.
– Toisaalta nykyihminen elää surullisen monesti kiinnostumatta historiasta ja juurista, Koivisto herättelee.
Diakoniapappi näkee valon putken päässä.
Hänen mielestään Pyhän Hengen seurakunta satsaa kiitettävästi tulevaisuuteen.
– Seurakunta tekee laadukasta työtä lapsien keskuudessa. Lapsille on niin musiikkia kuin pyhäkoulujakin.
– Seurakunnan työntekijät ovat avoimia uusille ideoille. He toteuttavat uusia tapoja kohdata ihmisiä.
Eri sukupolvien työ esillä
Kaksilaivainen Pyhän Hengen kirkko on tärkeä nähtävyys vanhassa Tallinnassa.
– Kun ihminen astuu sisälle tuohon kirkkoon, tulijalle avautuu yhteys monen sukupolven kokemuksiin, Jyrki Koivisto pukee omat tuntonsa sanoiksi.
– Kirkossa oli alkujaan kaksi puolta – kirkkosali ja hospitaali eli köyhäin sairaala. Jumalanpalveluspaikka ja sairastupa olivat siis saman katon alla. Ajattelenkin rukouksen ja käytännön palvelutyön kuuluvan yhteen, hän miettii.
– Kirkko on ollut myös ensimmäinen Herran huone, jossa jumalanpalveluksen kielenä käytettiin viroa eli kansan kieltä.
– Historia muuttuu eläväksi kertomusten ja tutustumisen kautta. Pyhän Hengen kirkossa on paljon katsottavaa. Siellä on monta ikkunaa maan ja taivaan puoleen.
