Pop up -trendistä sukeutui kätevä keino tehdä eloon heräteltävää Räikän kartanoa tutuksi. Taiteilijalle se tarjoaa omintakeisen tilaisuuden esittäytymiseen.
Mahdollisuus pitää pikainen pop up -näyttely oli ylöjärveläiselle taideharrastajalle Tuula Uusitalolle osuva lottovoitto.
Viikonlopun mittainen näyttely oli juuri passeli projekti opiskelijalle: Tammikuisen viikonlopun aikoihin lukukausi ei ole vielä alkanut, joten näyttelyn pidolle on oivallinen rako. Toisaalta ripeästi alta pois hoituva pikanäyttely vapauttaa Uusitalon juuri parahiksi taas alkaviin opintoihin.
– Ja olen nopeitten juttujen ihminen. Ne ovat luonteelleni ominaisia.
Konsepti Räikän esiin tuontiin
Räikän kartanossa on pidetty viikonlopun mittaisia pikanäyttelyitä viime syksystä saakka.
Idea syntyi, kun taloa eläväksi virittelevän Pro Räikkä -yhdistyksen väki tuumi, että taloa voisi esitellä yleisölle. Niin yleisö voitaisiin vakuuttaa siitä, että jos talo saneerataan, siitä voisi tulla kaunis ja elävä kaupunkikeskuksen osa.
Pikamuoto valikoitui, kun todettiin, että pitkien näyttelyiden valvominen sitoisi yhdistysväkeä liikaa. Tuumattiin, että näytteilleasettajat voivat itse valvoa näyttelynsä. Mutta harvallapa on aikaa istua hommassa päiväkaupalla – Siispä viikonloppuun sijoittuva pop up!
– Ja pop up on ollut trendi viime vuosina. Ajatus on, että asioita tulee ja menee, mutta ne voivat jättää jäljen, yhdistyksen sihteeri ja kaupungin kulttuurisihteeri Minna Vallin tuumaa.
Pop up- konsepti on valjastettu tähän esittelyvaiheeseen. Mikäli talo saadaan saneerattua, mietitään tulevat näyttelymuodot taas ajallaan.
Pirteä pop up
Pop up -näyttelyissä voi nähdä omat haasteensa, ja Uusitalo myöntääkin, että kaikki taiteilijat eivät moiseen leikkiin lähtisi. Hän ja Vallin eivät kuitenkaan kallistu pulmiin.
Yksi haaste voisi olla yleisölle lyhyeksi jäävä aika reagoida näyttelykutsuun. Kulttuurikaksikko kuitenkin katsoo, että ne, jotka leikkiin ryhtyvät, hyväksyvät haasteen. Ideana on, että yleisöksi kertyy kyllä vaikkapa hetken mielijohteesta piipahtavia.
– Ja meillä on tuossa Leija-kirjasto, jossa on pidempiä näyttelyitä. Meillä on tässä kaksi erilaista vaihtoehtoa, Vallin näkee.
Voi myös ajatella, että pop up -näyttely tulisi koota jotenkin eri otteella kuin tavallinen pitkäkestoinen. Joku ei esimerkiksi viitsisi nähdä vaivaa laajan näyttelyn tekoon vain pikapyrähdystä varten. Uusitalo ei itse koe näin. Hänestä laajakin pikanäyttely voisi olla pystyttämisen arvoinen, sillä paikalle ehtiville se tarjoaa katselukokemuksen siinä kuin muukin näyttely.
Etuja kaksikko sen sijaan löytää monia. Pop up -näyttely voi olla taiteen tekijälle hyvä tilaisuus esitellä itseään, vilauttaa teoksiaan, jotta tietous ja kiinnostus tuleviin näyttelyihin viriää.
Itse valvotussa näyttelyssä taiteilija saa myös mahdollisuuden palautteeseen.
– Nämä näyttelyt ovat vuorovaikutteisia. On tosi antoisaa olla läsnä kuulemassa, mitä katsojat sanovat, Uusitalo hymyilee.
Pop up -muodon tekee Vallinin mielestä mielenkiintoiseksi myös tiivis toistuvuus, jos vain näytteilleasettajia saadaan riittävästi. Voidaan vyöryttää nopealla tempolla kiintoisaa uutta.
– Pitkä näyttely on vanhanaikainen. Pop up on pirteä. Siinä on draivia, Uusitalo tuumaa.
Uusi tyyli esiin
Konsepti onkin herättänyt melko mukavasti näytteilleasettajien mielenkiintoa. Alkuun täytyi toki soitella taiteilijoita läpi, mutta nyt ehdokkaita on tullut jo oma-aloitteisestikin.
Uusitaloa mukaan innosti paitsi sopiva ajankohta myös se, että nyt hän voi antaa pienen alkuesittelyn uudesta tyylistään. Se syntyi, kun hän lopen kyllästyi realistiseen otteeseensa.
– Ajattelin, etten enää ikinä maalaa, jos en pääse siitä eroon.
Uutta otetta aikansa etsittyään Uusitalo oppi pelkistämään ja tuomaan kuviin tunnettaan esimerkiksi värein.
Yleisönkin kiinnostus on heräillyt. Väkeä on käynyt. Omalla näyttelyllään Uusitalo tarjoaa vihjeitä tulevasta tuotannostaan.
– Onhan hirveää laittaa alkutöitä esille, mutta aina hetkessä eletään. Nähdään, mistä olen aloittanut.
