Vuosi 2016 ei tappanut ketään

Vuosi 2016 on päättynyt, mikä tuntuu olevan monelle suuri helpotus. Sen sanotaan vieneen niin monia suuria nimiä, Hollywood-tähtiä, kotimaisia näyttelijöitä, nimekkäitä artisteja. Viimeisenä vuosi 2016 ”sai” Star Wars -näyttelijä Carrie Fisherin.
Näyttelijä Jennifer Lawrence sen sijaan on elossa, mutta kertoo lehdistölle, että vuosi 2016 oli hänelle vaikea. Moni varmaan mielessään yhtyy tähän. Vuosi 2016 olevan syyllinen yllättävän moneen asiaan, varsinkin jos huomioidaan, ettei vuosi lopulta ole kukaan eikä mikään. Se on aikaa.
Ja kun aikaa kuluu, niin ihmisiä kuolee, myös tunnettuja. Ja jos mietitään miten paljon uusia ihmisiä nykyään vuosittain nousee julkisuuteen, niin pakko niitä on jossain kohtaa kuollakin, jopa monta saman vuoden aikana.
Sairaudet tappavat ihmisiä, sota tappaa ihmisiä ja luonnonkatastrofit ja onnettomuudet tappavat ihmisiä. Mikään vuosi ei tapa ketään eikä yksittäinen vuosi myöskään pilaa kenenkään elämää. Vuosi on aikaa ja ajan kanssa kukin voi pilata itse elämänsä tai jokin edellä mainituista asioista voi sen tehdä.
Eikä yksikään vuosi tunnu lopulta olevan toista viattomampi. Itse syyllistin vuoden 2015 melko rankasti facebookissa noin vuosi sitten. Se ei ollut kohdellut minua parhaalla mahdollisella tavalla. Tekstin loppuun heitin haasteen: ”Niin että tervetuloa vaan 2016. Pistä paremmaksi!”
Jos nyt saisin arvioida, niin 2016 oli ehkä aavistuksen lempeämpi kuin edeltäjänsä, mutta ailahtelevainen. Olen lakannut uskomasta, että 2017 olisi sen paremmin käyttäytyvä. Että se tulisi luokseni kuin täydellinen vävykokelas; huomaavaisena, kauniina ja laittaisi likaiset astiat itse tiskikoneeseen.
Olen lakannut ajattelemasta, että vuosi on joku, joka tekee. Minä olen se, joka tekee, ja minulla on vuosi aikaa, jos haluan asioiden muuttuvan johonkin suuntaan ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. Jos jonkun pitää pistää paremmaksi, niin minun.
Vuosi ei myöskään ”tuo tullessaan” eikä ”vie mennessään” mitään. Eihän sillä ole edes käsiä. Vuosi pitäisi mielestäni puhutussa ja kirjoitetussa kielessä vapauttaa murhasyytteistä ja rikosoikeudellisesta vastuusta. Sellaisista asioista, joista Vuosi toisensa jälkeen saa syytteen, ei pitäisi syyttää ketään. Elämä on raadollista ja rajallista. Tai sitten niistä pitäisi syyttää vain itseään, omia 365 päivän aikana tehtyjä valintoja. Jätetään nyt jo hyvänen aika Vuosi rauhaan!
Toisaalta kai Vuoden syyttäminen voi olla hyväkin asia. Vuosi vaihtuu uuteen, ja uudelta on lupa odottaa parempaa. Vuoden vaihtuminen on kuin ”nollauspiste”, jossa vanhan voi jättää taakseen ja aloittaa asioita kuin puhtaalta pöydältä. Toki tämän voisi tehdä yhtä hyvin Pääsiäisenä tai heinäkuun kahdeksas päivä, mutta se ei olisi yhtä juhlallista ja riitinomaista kuin vuoden vaihtuessa.
Ja jos johonkin uskoo tarpeeksi, esimerkiksi vuoden 2017 hyvyyteen, se saattaa hyvinkin tulla todeksi, koska sillä lailla ihmismieli toimii. Suosittelisin silti, että uskot vuoden lisäksi itseesi ja muihin ihmisiin. Varmistetaan, että vuoden 2017 aikana tapahtuu hyviä asioita. Ja otetaan niistä sitten täysi kunnia vuoden päästä, eikä anneta Vuodelle mitään.