Vuoden alusta lähtien Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajana toiminut ylöjärveläinen maatalousyrittäjä Mika Nieminen luottaa suomalaisen maatalouden voimaan. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää positiiviselta, vaikka maatalouden parissa toimivilla onkin ratkottavaan paljon haasteita.
Ruokoniemen tilaa Ylöjärven Länsi-Teiskossa pyörittävä Nieminen valittiin joulukuun puolivälissä todelliselle maatalouden näköalapaikalle. Hän johtaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eli Melan valtuuskuntaa.
Mela hoitaa maaseudun yrittäjien sekä apurahansaajien sosiaaliturvaa. Mela siis tarjoaa viljelijöille, kalastajille, poronhoitajille ja metsänomistajille sekä apurahansaajille turvaa eri elämäntilanteisiin. Melan tarjoamasta sosiaaliturvasta nauttii noin 200 000 asiakasta. Melan kautta kulkee vuosittain yli miljardi euroa erilaisina etuuksina.
Urallaan Kurun kunnanvaltuutettuna ja perusturvalautakunnan puheenjohtajanakin toiminut Nieminen on tottunut hoitamaan yhteisiä asioita.
– Olen saanut isältäni ja äidiltäni sellaisen opin, että jokainen voi hoitaa omalta osaltaan asioita kuntoon, vuodesta 2003 saakka Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n osaamis- ja hyvinvointivaliokunnassa työskennellyt Nieminen kertoo.
Työtulo saatava kohdalleen
Niemisen mukaan Mela on hyvin hoidettu laitos, jonka yhtenä tehtävänä on saada maatalousyrittäjät huomaamaan, että eläke kertyy itselle vain maksamalla.
– Vaikka eläke tuntuu monelle kaukaiselta asialta, on MYEL-työtulon pitäminen ajan tasalla tärkeää. Se vaikuttaa myös maatalousyrittäjän muihin etuuksiin kuin eläkkeeseen, Nieminen muistuttaa.
Oman eläketurvan määrittely tuntuu olevan monelle maatalousyrittäjälle hankalaa. Maatalousyrittäjien eläkkeet ovatkin selvästi keskimääräistä pienempiä kuin tavallisten palkansaajien eläkkeet.
– Eroa on saatu vähän supistettua, mutta vielä meillä riittää tekemistä, Nieminen toteaa.
Laajentuminen voi olla raskasta
Ruokoniemen tilalla on viljelty 1930-luvulta lähtien. Alussa tilalla oli kaksi lehmää ja kymmenen kanaa. Nyt Niemisellä on 100 lehmän maitotila. Nieminen pyörittää tilaa kolmannessa polvessa. Hän otti vetovastuun tilalla vanhemmiltaan vuonna 1997.
– Viljelyksessä on nyt noin 100 hehtaaria peltoa. Lisäksi metsätalous on yksi tilan tukijaloista, Nieminen kertoo.
Niemisen perheeseen kuuluu vaimon lisäksi 18- ja 17-vuotiaat tytöt ja 15- ja 10-vuotiaat pojat.
– Tytöt tuskin alkavat jatkamaan tilaa ainakaan päätoimisesti. Pojissa on sitten toiveet, vaikka toki olemme rakentaneet tilan itsellemme eikä ketään voi tähän hommaan pakottaa, Nieminen miettii hymyillen tilan tulevaisuutta.
Maatalousyrittäjän arki ei ole helppoa, joten siksi jokaisella tilallisella täytyy olla työtä kohtaan todellinen palo. Maatalousyrittäjät tekevät pitkiä työpäiviä ja pitkiä työuria.
Nieminen sanookin olevansa huolissaan kiihtyvän rakennemuutoksen aiheuttamasta paineesta. Pienet tilat alkavat olla vähissä ja isot yksiköt valtaavat alaa. Tilan laajentaminen aiheuttaa monelle maatalousyrittäjälle haasteita arjessa jaksamiseen.
– Laajennuksen jälkeinen aika on rankkaa. Harva siitä selviää niin, ettei olisi jossain kohtaa erittäin väsynyt. Kun investoinnit ovat suuria, niin kaikkeen ei osata varautua. Työn vaativuus ja talouteen liittyvä epävarmuus aiheuttavat joskus ongelmia, Nieminen sanoo.
Ennaltaehkäisevä työ tärkeää
Maatalouden lomitusjärjestelmään tehtiin reilu vuosi sitten isoja muutoksia, jotka rajoittivat jonkin verran lomituksen käyttömahdollisuuksia. Jokainen maatalousyrittäjäkin kuitenkin tarvitsee lomansa.
– Onneksi ainakin Pirkanmaalla on aika pitkälti saatu lomat pidettyä, Nieminen toteaa.
Nieminen sanoo, että ennaltaehkäisevällä työllä voitaisiin auttaa montaa maatalousyrittäjää pysymään tolpillaan.
– Ongelmiin pitäisi voida puuttua ajoissa. Jos edes yksi tai kaksi huonoa kohtaloa voidaan välttää, sillä säästetään sekä ihmisiä että rahaa. Suomessa tehdään ihan liian vähän ennaltaehkäisevää työtä. Pienellä summalla saisi paljon aikaiseksi, Nieminen linjaa.
Kaikki mahdollisuudet menestyä
Pari kolme viime vuotta ovat olleet vaikeita etenkin investoineilla maitotiloilla. Kannattavuus on ollut heikkoa myös muilla tuotantosuunnilla. Mika Nieminen kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa asiat ovat paremmin.
– Ei maatalous tähän lopu. Kyllä Suomessa ruokaa tarvitaan.
Nieminen muistuttaa, että suomalaisilla maatalousyrittäjillä on kaikki pelimerkit hallussaan.
– On puhdas vesi ja puhdas luonto, on energiaa metsissä. Me osaamme tehdä kaiken ikään kuin tyhjästä. Laitetaan siemenet peltoon ja kasvatetaan ruoka. Sitä ei kukaan muu pysty tekemään kuin viljelijä.
Hän uskoo, että satavuotias Suomi nousee jaloilleen. Kun kuluttajilla on hieman nykyistä enemmän rahaa käytössään, he ostavat suomalaisia tuotteita. Se näkyy heti maatalousyrittäjän pussissa.
– Kyllä meitä maatalousyrittäjiä tullaan vielä arvostamaan – se on ihan varma.
