Kaupungin ylin johto on yhdessä yrittäjäjärjestön johdon kanssa asettunut arvioimaan toiminnan yritysvaikutuksia. Siinä on konkretian tasolle kohonnut tuntu, ja hyviä tuloksia on saavutettavissa.
Liikkumattomuudella on suoraviivaista vaikuttavuutta yritysten toimintaedellytyksiin. Vuonna 2015 UKK-instituutin johtaja dosentti Tommi Vasankari kertoi liikkumattomuuden kokonaiskustannuksiksi 2–4 miljardia euroa Suomessa. Lukuun laskettiin suorat sotekulut, sairauslomat, ennenaikaiset eläkkeet ja -kuolemat sekä tuottavuuden alenemisesta aiheutuvat kustannukset.
Jos nuo kustannukset jaetaan kaupunkimme mittakaavaan, aiheutuu 14–24 miljoonaa euroa liikkumattomuuden kustannuksia Ylöjärvelle.
Kansansairautemme ja kansansairauslomamme ovat suorassa yhteydessä liikkumattomuuteen. Liikunnan lisääminen niin kunto- kuin kilpaurheilunkin saralla on paras ja ainoa tapa näiden kustannusten leikkaamiseen. Molemmat tarvitaan tai kumpikin haihtuu.
Me emme kokonaisuutena vielä tee tarpeeksi liikkumattomuudelle. Mikä on kaupungin taloudellinen motivaatio liikunnan edistämiseksi soteuudistuksen tultua voimaan, riippuu muun muassa uudistuksen porkkanoista ja kepeistä.
Nyttemmin toimimme jopa ei-toivotun liikuntakehityksen puolesta. Esimerkiksi suunnittelemme liikuntapaikkamaksujen korotuksia ja vastustamme skeittiramppisuunnitelmia. Liikuntaa harjoittavia lisäverotetaan kasvavilla käyttömaksuilla tiloista, jotka on oltava ja kunnossapidettävä joka tapauksessamuun muassa perusopetuslain johdosta. Lisäverotetaan siitä, että he potentiaalisesti elävät terveempänä ja käyttävät terveydenhuoltoa vähemmän koko elinkaaren ajan.
Kaupungissamme liikuntapaikkamaksukorotuksia lievennettiin, mutta edelleen ideointi jatkuu siitä, millä mekanismilla niitä voisi korottaa ilman arvoäläkkää. Puhutaan, että täysi-ikäisille korkea hinta ja lapsille halpa hinta. Maksut kyllä menevät usein samasta pussista, vaikka arvojärjestys on sinänsä oikein päin. Ajatus liikuntapaikkamaksujen korotuksista pitäisi olla aivan päin vastainen. Eli millä liikuntapaikkamaksuja ja liikkumisen esteitä voidaan radikaalisti pienentää, kokonaisliikunnan määrää kasvattaa ja urheiluseurojen sekä muiden liikunta-alan toimijoiden toimintaedellytyksiä lisätä.
Jokainen hyötyliikkuja, kuntoilija ja urheilija aiheuttaa yhteiskunnalle kustannussäästöjä yli valtuustokausien ylettyvällä aikavälillä. Tasokkaisiin liikuntapaikkoihimme voisi järjestää lähes avoimet ovet silloin, kun ne eivät ole järjestettyyn toimintaan varattuina. Salit ammottavat tyhjyyttään kelo 14 ja 17 välisenä aikana. Loppukeväästä, kesän ja alkusyksyn aikana lähes kaiken aikaa. On tahto- ja järjestelykysymys, kuinka säädetään toiminta vastuulliseksi.
Lasten ja nuorten liikunnan määrän kasvattamisessa on valtava hyödyntämätön potentiaali koulupäivän ohessa. Paitsi koulunpäivän aikana tai aluksi, niin varsinkin heti koulupäivän jälkeen. Liikuntapaikat kun sijaitsevat koulujen ohessa ja on ajan ja kokonaisresurssien tuhlausta kulkea pari kertaa päivässä edestakaisin. Kun koulupäivä on ohi, niin kaikki höntsäämään tai treenaamaan tavoitteellisesti. Elämäntavaksi liikkuminen tulee vain säännöllisen usein toistuvan toiminnan myötä.
Elinvoimatekijöistä yrittäjyys on Ylöjärvellä hyvällä radalla. Liikunta on elinvoimatekijä jos mikä. Siihen pitää tarttua isolla valtakahvalla yritysvaikutusten arvioinnin tapaan. Pitää uskaltaa linjata ja päättää isosti. Esimerkiksi: liikunnan kokonaismäärä tuplataan kaupungissamme 2020 mennessä.
Kuinkahan pieniin tuo laskennallinen Ylöjärven parinkymmenen miljoonan euron kulupotti sillä menisi?
Miten on kaupungin liikunnan kokonaismäärän terveysvaikutusten arvioinnin laita?
Monet yritykset tukevat paikallisia urheiluseuroja ja henkilöstön harrastusmahdollisuuksia edistäen terveyttä ja hyvinvointia. Urheiluseurat ponnistelevat liikkuvan väen puolesta. Ponnistelevat alati hupenevalla ja yhä ylikuormittuvalla vapaaehtoisjoukolla. Seurat toimivat täydellä vapaaehtoisteholla. Vapaaehtoiset urheiluseuratoimijat eivät aina itse ehdi huolehtia omasta liikunnastaan, kun he kaiken ajan ohjaavat ja valmentavat.
Ammattimaiselle johtamiselle ja valmentamiselle on seuroilla lisäämisen tarvetta. Liikuntatoimi on aktiivinen kannustaessaan seuroja ja yksilöitä. Yhteistyö sujuu, ja seuraparlamentti on lähentänyt seuroja toisiinsa mutta myös kaupunkia. Kokonaisuudessa konstit ovat kuitenkin liian pieniä tai vanhoja. Pienillä ja vanhoilla konsteilla saadaan entisiä tuloksia, ja ne eivät ole riittäviä.
Soteuudistuksen myötä ennaltaehkäisevät palvelut, kuten liikunta, jäävät kunnille. Ongelmien ratkaisu, eli sairaanhoito, siirtyy maakuntatasolle. Kuntia on tämän vuoden elokuussa julkaistun lakiluonnoksen mukaan tarkoitus kannustaa ennaltaehkäisyyn hyvinvointi- ja terveyskertoimen avulla.
Tämä tarkoittaa kannustinrahaa valtiolta silloin, kun se edistää hyvinvointia ja terveyttä, esimerkiksi liikuntapalveluilla. Toivottavasti kerroin on iso ja jyrkkä, että oikeasti syntyy uusia toimintamalleja ja tapahtuu mittavia ratkaisuja.
Palveluketju kunnasta maakuntatasolle on hoidettava tulevalla kuntavaalikaudella. Valtuutettujen tehtävä on saada ennaltaehkäisyn eli liikunnan ja ongelmien eli sairaanhoidon linkki toimimaan ja siten kannustinrahatulva virtaamaan liikkuvaan ja elinvoimaiseen kaupunkiimme.
TIMO HALTTULA
Ylöjärven Ryhti ry:n
ja kaupungin
seuraparlamentin puheenjohtaja
