Räikkä kunnostetaan ylöjärveläisten väentuvaksi

Pitkään ylöjärveläisten huulilla ollut Räikän kartanon tulevaisuus näyttää Pro Räikkä -kannatusyhdistyksen puuhanaisen Leena Joensivun mukaan lupaavalta. Ylöjärven kaupungin laatiman investointisuunnitelman mukaan rappeutuvan kartanon kanssa on ryhdyttävä kunnostustoimenpiteisiin viimeistään vuonna 2018.
Vanha laskentataulu on yksi harvoista esineistä, joita Räikässä on säilynyt. Leena Joensivun mukaan talovanhuksen irtaimistoa saatetaan tulevaisuudessa haalia takaisin, jos ylöjärveläiset haluavat niistä luopua.
Vanha laskentataulu on yksi harvoista esineistä, joita Räikässä on säilynyt. Leena Joensivun mukaan talovanhuksen irtaimistoa saatetaan tulevaisuudessa haalia takaisin, jos ylöjärveläiset haluavat niistä luopua.

Vuosi oli 1955, kun kolmevuotias Leena Joensivu istahti ensi kerran komean Räikän kartanon rappusille huilaamaan äitinsä kanssa, jonka mukana hän oli tuolloin maidonhakureissulla läheisessä tuotannossa. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin talovanhuksen portaat ja valtaosa koko rakennuksesta on päässyt repsahtamaan siihen pisteeseen, että talo on remontoitava pikaisesti.

– Kaukaa rakennus on kaunis, mutta läheltä katsottuna nuhjuinen halkeilevine maaleineen, Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Pro Räikkä -kannatusyhdistyksen jäsen Leena Joensivu huokaa.

Neljä vuosikymmentä erilaisissa kaupungin luottamustehtävissä olleen Joensivun mukaan Räikän kunnostuksesta on puhuttu jo 1960-luvulla järjestetyistä maatalousnäyttelyistä asti,  jolloin talo maalattiinkin talkootyönä. Säästösyistä  talo on kuitenkin vuodesta toiseen välttynyt remontoinnilta. Nyt korjausta ei voi enää lykätä, sillä suojeltu rakennus luhistuu ilman toimenpiteitä.

– Vuoden 2018 investointisuunnitelmaan on varattu 1,2 miljoonan euron summa Räikän kunnostusta varten. Kaupungilla on velvollisuus kunnostaa suojeltu rakennus, Joensivu valottaa tulevaisuuden saneeraussuunnitelmia.

– Täällä on järjestetty esimerkiksi päiväkotitoimintaa ja nuorisotyötä, Joensivu kertaa rakennuksen käyttötarkoituksia.
– Täällä on järjestetty esimerkiksi päiväkotitoimintaa ja nuorisotyötä, Joensivu kertaa rakennuksen käyttötarkoituksia.

Tapahtumien keskus

Tulevassa remontissa Räikkää ei ole tarkoitus museoida, vaan se halutaan saada entiseen loistoonsa vanhaa kunnioittaen siten, että käytössä olisi nykyaikaisia ratkaisuja.

– Räikästä halutaan tehdä ylöjärveläisten väentupa, jossa ihmiset voivat kokoontua erilaisissa tilaisuuksissa. Ehtona kunnostukselle on se, että tätä taloa sitten myös käytetään. Ei ole mitään järkeä pistää isoa rahaa korjaukseen, jos talossa ei tapahdu mitään, hän jatkaa.

Kunnostuksen ohella suunnitteilla on rakennuttaa pieni kahvila kartanon sisätiloihin ja terassi Räikän puiston puolelle.

– Kahvio toimisi samalla kokous- ja näyttelytilana. Tämä talo olisi monitoimipaikka, jossa eri yhdistykset pitäisivät kokouksia. Täällä voitaisiin järjestää taidenäyttelyitä ja erilaisia tapahtumia, vaikka pieniä häitä. Ihan kaikkea! Leena Joensivu innostuu.

– Haaveena on, että koko Räikän ja kaupungintalon edustasta saataisiin loihdittua tapahtumakeskus erilaisine pop up -tilaisuuksineen, hän visioi.

Yhteisöllisyyden luoja

Räikän kuntoon saaminen on Leena Joensivulle sydämen asia, sillä rakennus on ollut osa Ylöjärveä ja sen historiaa jo reippaasti yli sadan vuoden ajan. Hänen mukaansa  Räikän puolesta puhutaan Ylöjärvellä rakennuskulttuurin, perinteen ja  yhteisöllisyyden näkökulmiin vedoten.

– Koska olemme tällainen vetovoimainen ja kasvava kaupunki, pitää meillä olla paikkoja ja niissä järjestettävää erilaista toimintaa, johon ihmiset voivat liittyä. Kunnostettu Räikkä olisi ehdottomasti yksi kaupungin vetovoimaa lisäävistä tekijöistä, Joensivu ynnäilee.

Hän pitää Räikän kunnostusta päätöksenteossa valvovan Pro Räikkä -kannatusyhdistyksen tekemää työtä tärkeänä, mutta korostaa myös eri paikallisyhdistysten merkitystä rakennuksen toiminnan edistäjinä.

Räikän kartano ei ole elonsa aikana kokenut suurta kasvojenkohotusta. Talon halkeileva ulkomaalikin on uusittu viimeksi 1960-luvulla.
Räikän kartano ei ole elonsa aikana kokenut suurta kasvojenkohotusta. Talon halkeileva ulkomaalikin on uusittu viimeksi 1960-luvulla.

– Eri yhdistykset ja vapaaehtoiset miettivät jo nyt ennen kunnostustoimiin ryhtymistä Räikän kartanon käyttömahdollisuuksia, jotta korjauksen jälkeen rakennukseen saataisiin heti valmiit käyttäjäryhmät eikä uusien tilojen tarvitsisi nököttää tyhjänä hetkeäkään.

Kommentointi on suljettu.