Suoraa lähetystä twitteristä

Luojalle kiitos, ettei Ylöjärvellä ei ole espoolaisen koripallomanageri Aleksi Valavuoren kaltaisia ”urheilun ja tiedottamisen asiantuntijoita”.
Valavuori on nimittäin mitä ilmeisemminkin aivan tietämätön siitä, miten media ja urheilu toimivat. Tästä huolimatta hän käyttää viestinnän valtaa vailla huolia ja murheita.
37 -vuotiaalla Valavuorella on twitterissä 111 000 seuraajaa. Se on paljon se.
Valavuori myös twiittaa ahkerasti. Silloin näppäräsorminen ihminen sortuu herkästi kirjoittamaan, mitä sylki suuhun tuo. Sellaisella päivitystahdilla ei kyllä Erkkikään ehdi miettiä sanojaan.
Todellisuudessa Valavuori ei ole some -taituria nähnytkään. Vai sanotaanko sellaista ihmistä taituriksi, joka vain on ahkera päivittelemään?
No ei.
Espoo United -koripallojoukkue maksoi Valavuorelle edustamisesta. Maksoi. Juurikin siitä edustamisesta.
Joukkueen omistaja Jussi Salonoja ja United purkivatkin Valavuoren työsuhteen. Vielä samana päivänä Koripalloliitto lätkäisi miehelle myös väliaikaisen toimintakiellon.
Koripalloa on pidetty Suomessa herrasmiespelinä. Astetta lätkää asiallisempana. Tämä herra on tehnyt hienolle lajille jo ihan tarpeeksi hallaa.
Sanojaan ei säästellyt viimeisimmässä kisassaan myöskään formulakuski Sebastian Vettel. Koska mies sai väärää tietoa Max Verstappenin ohittamisesta, ehti hän haukkua koko formulajohdon pataluhaksi ajonsa aikana. Harmi vain, että nykyisin tiimiradiokeskustelut tapaavat kuulua suorissa, kansainvälisissä tv -lähetyksissä. Niihin ohjaaja tykittää mehevimmät palat.
Ovatko urheiluihmiset nykyään turhankin kovan suurennuslasin alla?
Ainakin julkisuus on muuttunut. Mitä menestyneempi urheilija, sen kirkkaampi on suurennuslasi. Suurennuslasin läpi näkyy vain yksi asia kerrallaan, ja sitä yhtä asiaa hehkutetaan niin pitkään, että yleisö ottaa ritolat.
Toisaalta myös urheiluyleisön tietoisuus on lisääntynyt, yllättävänkin monissa asioissa. Silloin sponsoreille ja viime kädessä faneille on oltava vastuussa puheistaan.
”Lisää havuja, perkele” tai ”Saksa on paska maa” ovat ehkä sittenkin Valavuoren puheita kevyempää tavaraa. Sillä tavoin ei vain voi sanoa, että ”tämän ja tämänkaltaisia urheilijoita ei meille palkata”. Vieläpä seuransa valtuutuksella. Edellinen rikkoo myös Suomen lakia.
Sukupuolta tärkeämpiä lienevät urheilulliset ansiot. Tai vaikkapa se, millainen ihminen urheilija noin niin kuin muutoin on.
Unohtikohan Valavuori tietoisesti myös erään toisenkin pointin?
Hei, Aleksi, naisetkin voivat olla seksuaaliselta suuntautumiseltaan mitä vain. Niin yksilö- kuin joukkuelajeissa.
Miksiköhän tämä asia ei Valavuorta tunnu häiritsevän lainkaan?