Tarkka silmä sarvipäihin päin

Vaikka Ylöjärvi ei ole vilkkainta hirviseutua, on täälläkin kurvailevan syytä terästää silmänsä hirvieläinten varalle.
hirvet, hirvieläimet, hirvikolari, liikenne, Ylöjärven poliisi, liikenneonnettomuus

Kun hirvieläimestä varoittava merkki piirtyy näköpiiriin, on oitis valpastuttava. Poliisit Teuvo Liuttunen (oik.) ja Juha Salo kuitenkin huomauttavat, että otukset voivat liikkua missä vain, varsinkin metsästysaikaan. Syksyn ohella erityistarkkuutta tarvitaan keväällä, jolloin vasat erkanevat emistään. (Kuva: Suvi Tammilehto)

Syksyn tullen metsästys, kiima ja muutto talvilaitumille panevat hirvieläimet liikkeelle. On myös pimeää ja liukasta. Ainekset liikenneturmalle ovat otolliset. Suomessa sattuu noin 5 500 hirvieläinkolaria vuodessa.

Ylöjärvi ei haukkaa lukemasta suurta palaa. Täällä hirvieläinkolarit ovat onnekkaasti vähissä.

– Pirkanmaan pahimmat alueet ovat Vesilahdella ja Punkalaitumella. Sinne aikanaan istutettiin kantaa, Ylöjärvelläkin partioiva vanhempi konstaapeli Teuvo Liuttunen vertaa.

Täälläkin törmäyksiä kuitenkin sattuu vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna poliisi kirjasi niitä 14. Lisäksi osa tapauksista jää vain hätäkeskuksen tietojärjestelmiin, joten kaikki eivät näy tässä poliisin tilastossa.

Täällä on myös liikennemerkein osoitettuja varoitusalueita, eritoten pohjoisen suunnassa.

– On niitä aika paljon, Liuttunen sanoo, ja kollega Juha Salo kertoo poliisien joutuneen täälläkin hätistämään hirviaitojen suojista tiealueelle päässeitä sarvipäitä.

Varovin elkein

Kun autoilija kohtaa hirvieläimistä varoittavan kyltin, tulisi hänen höllätä jalkaa kaasulta, valpastaa katse entisestään ja mahdollisuuksien mukaan laittaa pitkät ajovalot päälle.

– Siellä saattaa kiiluvat silmät näkyä. Erityisesti näillä alueilla kannattaa keskittyä ajamiseen ja tarkkailuun eikä mihinkään muuhun, vanhempi konstaapeli Salo muistuttaa.

Mikäli tienposkesta sitten osuu silmään hirvieläin, pitäisi jalan jo nousta kaasulta ja siirtyä jarrulle.

– Pudotetaan reilusti nopeutta. Voi vaikka laittaa hätävilkkua päälle ja ajaa varovasti ohi. Eläin saattaa poukkoilla.

Vaara ei kuitenkaan loista poissaolollaan varoitusalueiden ulkopuolellakaan. Alueet on merkitty sen perusteella, että niillä on joskus sattunut hirvieläinkolari tai ne muutoin tiedetään hirvieläinten reitiksi, mutta otukset voivat liikkua missä vain.

– Koskaan ei saa huoletta kurvailla. Ainahan kannattaa katsella pientareita ja katsella mahdollisimman kauas, Liuttunen ohjeistaa.

Varoita ja soita

Jos pelti kaikesta huolimatta rytisee, on ensi töiksi toimittava kuten kaikissa liikenneonnettomuuksissa: estettävä lisävahinkoja. Varoitetaan siis muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla ja tarvittaessa käsinkin viittilöimällä.

– Ja heijastimet päälle tiealueella liikkuessa, Salo kehottaa.

Seuraavaksi soitetaan hätäkeskukseen, silloinkin, kun henkilövahinkoja ei ole tullut. Hätäkeskus lähettää tarpeen mukaan ensi- ja pelastusapua sekä hälyttää poliisin tulemaan tai vähintään soittamaan onnettomuuspaikalle. Poliisi neuvoo kolariin joutunutta sekä kutsuu paikalliset riistaosaajat huolehtimaan eläimestä.

Kun siis syysbaana kutsuu, tulee mieleen virittää erityisen hanakasti tärkeä ohjenuora:

– Ole liikenteessä tarkkana, ja jos kolari sattuu, muista oma ja muiden turvallisuus.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?