Ylöjärven evankelisluterilainen seurakunta aloitti maassamme ensimmäisenä jo vuonna 1981 pyhäinpäivän kirkkoillan järjestämisen. Siitä lähtien kaupungin pyhäkössä on sytytetty pyhäinpäivänä kynttilät vuoden aikana tuonilmaisiin siirtyneiden muistoksi. Jälkeen jääneitä lohdutetaan tilaisuudessa esitettävin Raamatun tekstein ja runoilijoiden riimityksin.
Pyhäinpäivän kirkkoilta kutsuu etenkin viime vuoden pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden omaisia Ylöjärven kirkkoon lauantaiksi 5. marraskuuta kello 18:ksi.
Tilaisuudessa muistetaan koko Ylöjärven alueen noin 230 vainajaa.
Ylöjärveläiset Kirsti Mäntynen ja Juhani Vahtokari ovat olleet vastuunkantajina kirkkoillan järjestämisessä alusta asti.
Eläkkeellä olevat Takamaan koulun entinen rehtori Juhani Vahtokari ja entinen kaupunginjohtajan sihteeri Kirsti Mäntynen muistavat hyvin, kuinka takavuosien kirkkoherra Antero Honkkila halusi seurakunnan syyskauden antiin jonkin uudenlaisen tapahtuman.
– 1980-luvun alussa kaikki puhuivat vielä pyhäinmiesten päivästä. Lähdimme joukolla miettimään, mitä voisimme rakentaa juuri tuon pyhän yhteyteen. Aivoriihessämme päädyimme hyvin nopeasti uudenlaiseen tilaisuuteen, jossa muistettaisiin iäisyyskutsun saaneita vainajia ja lohdutettaisiin poisnukkuneiden omaisia sekä läheisiä, Mäntynen ja Vahtokari muistelevat.
– Ideamme sai heti tuulta purjeisiinsa. Vuosi vuodelta tilaisuus keräsi entistä suuremman osallistujajoukon. Jo pitkän aikaa tapahtuma on täyttänyt koko kirkkosalin, he sanovat.
– Pyhäinpäivän kirkkoilta toteutetaan jo 35. kerran, Mäntynen ja Vahtokari laskevat.
Tieto kiiri nopeasti eteenpäin
Ylöjärven seurakunnassa aloitettu pyhäinpäivän kirkkoilta herätti nopeasti laajaa kiinnostusta eri puolilla Suomea.
– Monet Ylöjärvellä tilaisuuteen osallistuneet henkilöt veivät viestiä eteenpäin toivoen, että vastaava tapahtuma järjestettäisiin heidänkin kotiseurakunnassaan, Mäntynen ja Vahtokari toteavat.
– Suomalaiset haluavat muistaa edesmenneitä sukulaisiaan ja ystäviään. Meistä pyhäinpäivän kirkkoilta tarjoaa niin taivaskutsun saaneiden muistelemiselle kuin heidän kunnioittamiselleenkin luontevan tuokion, he lisäävät.
Ylöjärveläissyntyinen Vahtokari ja Riihimäeltä Ylöjärvelle muuttanut Mäntynen tietävät, että menetyksen kohdanneet ihmiset haluavat ajan ja paikan surutyönsä tekemiselle.
– Näemme vuodesta toiseen, miten suurin joukoin ylöjärveläiset tuovat niin pyhäinpäivänä kuin joulunakin kynttilöitä muualle haudattujen muistomerkille, he kiittävät.
Nimet luetaan, kynttilät syttyvät
Kirkkoillan arvokkain hetki koittaa, kun esilukija luettelee edellisen vuoden pyhäinpäivän jälkeen kuolon uneen nukkuneiden nimet. Jokaiselle vainajalle sytytetään oma kynttilä.
– Olemme käyttäneet jo pitkän aikaa Lintulan luostarissa valmistettuja tuohuksia, Mäntynen ja Vahtokari kertovat.
– Ylöjärvellä on jo niin paljon vainajia, etteivät isot kynttilät mahtuisi kauniisti alttarikaiteen päälle, he lisäävät.
Mäntysen ja Vahtokarin mukaan Ylöjärvellä on syntynyt kaunis perinne: joku vainajan omainen voi kirkkoillan päätyttyä hakea tuohuksen itselleen ja polttaa sitä kotonaan.
– Kirkko pidetään hyvin hämäränä koko tilaisuuden ajan. Alttaritaulun edustalla levollisesti tuikkivat tuohukset muodostavat taivaallisen näyn, he kuvailevat.
Psalmein ja runoin
Saurion teatteria johtava Kirsti Mäntynen tietää, että Raamattu ja runoilijoiden riimitykset suovat lohtua kuoleman äärellä.
Juhani Vahtokari on lukenut lähes jokaisessa pyhäinpäivän kirkkoillassa psalmin 23.
Mäntysen mielestä pyhän kirjan psalmit ovat Raamatun runoutta.
– Psalmit ovat hyvin väkeviä tekstejä, hän kuvailee.
Vahtokari käyttää Daavidin psalmista vuoden 1938 Raamatussa olevaa vanhaa suomennosta.
– Valintaani vaikuttaa olennaisesti yksi sana. Vanhassa käännöksessä sanotaan: ”Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään.” Tässä muodossa on paljon pyhää ja säväyttävää, hän perustelee.
Pyhäinpäivän kirkkoillan toinenkin psalmi on säilynyt vuodesta toiseen samana. Tällä kerralla psalmin 139 eli Herra, sinä tunnet minut lausuu Ritva Puruskainen.
Kirsti Mäntynen kertoo, että runoilijat ovat riimitelleet hyvin ahkerasti kuolemaan liittyviä tekstejä.
– Olen valinnut joka kerta mukaan jollakin tavalla ajankohtaisia runoilijoita ja tekstejä. Toki kestosuosikkejakin on, hän painottaa.
– Aleksis Kivi, Saima Harmaja ja Eino Leino ovat käsitelleet hyvin koskettavasta Tuonelaa, tämän ajan jälkeistä elämää tuonpuoleisessa.
Tämän kertaisessa ohjelmassa on mukana Flora Larssonin, Danielle Steelin, L. Onervan, Aaro Hellaakosken, Elina Vaaran, Lasse Nummen, Niilo Rauhalan, Jaakko Haavion, Anna-Mari Kaskisen, Eino Leinon ja Juho Railion runoja.
Kirsti Mäntynen sanoo, että lyriikka, musiikki ja Raamatun kohdat muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden.
Arvokas perinne
– Suomalainen pyhäinpäivän perinne kunnioittaa vainajia. Tapamme on erittäin kaunis ja poismenneitä sukupolvia kunnioittava, Kirsti Mäntynen ja Juhani Vahtokari kokevat.
Heidän mielestään kansakunnan kannattaisi pitää kynsin ja hampain kiinni historiallisesta perinnöstä, joka liittyy muun muassa syksyn pimeydessä vietettävään juhlaan.
– Liitymme mukaan ihmissuvun pitkään ketjuun. Arvostamme esi-isiemme ja -äitiemme työtä, Mäntynen ja Vahtokari sanovat.
Kommentointi on suljettu.