Soppeenharjun koulussa kuultiin viime keskiviikkona tukku tahteja, kun neljän talon väki yhdisti voimansa. Konsertti oli lasten musisointi-iloa, ja se juhlisti myös Soppeenharjun päiväkodin 25-vuotista taivalta.
Soppeenharjun koulun jumppasalissa on lämmin tunnelma, konkreettisesti ja kuvaannollisesti.
Saliin kootussa katsomossa istuu rivikaupalla yleisöä. Lavan eteen ja syrjään kertyy rykelmittäin lapsia. Hymyt paistavat.
Vihdoin yleisö hiljenee ja ensi tahdit kajahtavat saliin. ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”, räppipojat kuoroineen laulavat.
Soppeenharjun ja Vuorentaustan koulujen ja päiväkotien massiivinen yhteiskonsertti on alkanut. Kohta lavalle puhkeaa seuraava esitys, ja taas seuraava, ja taas.
Juhla paisui kuin pulla
Vaikka Vuorentaustan opinahjot ovat tehneet isoja musiikkiprojekteja ja päiväkodit olleet yhteistyössä koulujen kanssa, eivät ne ole tehneet näin isoa yhteisspektaakkelia koskaan aiemmin. Eivätkä opettajien tiedon mukaan muutkaan Ylöjärvellä.
Idea konsertista syntyi keväällä, kun Soppeenharjun päiväkoti hamusi juhlallisuuksia 25-vuotisetappinsa kunniaksi. Päiväkodin sali todettiin pieneksi, joten käännyttiin Soppeenharjun koulun puoleen. Siitäkös heräsi ajatus järjestää ohjelmaakin yhteisvoimin. Jo kohta myös Vuorentaustan koulu ja päiväkoti napattiin remmiin.
– Homma rupesi paisumaan, yläkoulun musiikinopettaja Varpu Salmela virnistää.
Valmistelua riitti, kun esiintyjämäärä ylsi puoleentoista sataan ja varsinaisiin hommiin ryhdyttiin vasta syksyllä. Palavereja, sähköposteja, vastuunjakoa, biisitoiveita oppilailta… Ohjelma alkoi muotoutua periaatteella ”isot soittamaan, pienet laulamaan ja tanssimaan”.
– Prosessi oli monivivahteinen, hallittu kaaos. Oli paljon muistettavaa, ja kun oli eri-ikäisiä lapsia, piti ottaa monta juttua huomioon, Salminen kuvaa.
– Pieni ihme, alakoulun musiikinopettaja Kimmo Hermonen hymyää.
Iso projekti oli myös hieno kokemus. Oppilaat odottivat innoissaan päiväkotilaisia kylään, ja pikku vekarat ihailivat isompiaan. Isot saivat heittäytymisen mallia tomerilta pikku räppäreiltä ja prinsessoilta. Kaikki olivat uteliaita.
– Erilaista elämää, päiväkotien johtaja Outi Heinilä toteaa.
Valtakunnallista yhteishenkeä
Syksyllä keitokseen tuli vielä annos osuvaa lisämaustetta. Salmela törmäsi lehtimainokseen, joka kertoi valtakunnallisesta Isosti yhdessä -kampanjasta. Sauli Niinistön suojelema kampanja oli suvaitsevaisuuden, kaveruuden ja empaattisuuden asialla. Päätettiin osallistua samalla siihen.
– Mainos kuvasi niin hyvin projektiamme…, Heinilä toteaa poppoonsa yhteishenkeä rakentavasta konsertista, jonka työniminä olivat jo olleet Me olemme me ja Yhdessä olemme enemmän.
Esityksissä teemat näkyivät paitsi tietysti yhdessä tekemisessä myös kappalevalinnoissa. Valittiin kipaleita, jotka kertovat esimerkiksi ystävyydestä, yhdessä olemisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Yleisökin otettiin mukaan yhteislauluihin ja musiikkia ryydittäviin yhteisleikkeihin.
Asenteissakin teemat paistoivat. Luotsien mielestä kunnioitus toisia kohtaan kasvoi ja kanssakäyminen eri-ikäisten kanssa kävi luontevaksi.
– Syntyi kaveruutta yli rajojen. Projekti tuki ennakkoluulottomuutta, Heinilä kiittelee.
Korvaamatonta kokemusta
Tällaiset yhteisprojektit ovat luotsikolmikon mielestä vallan hyödyllisiä. Lapset kehittyvät esiintyjinä ja opetus saa potkua.
– Harjoittelun kannalta on aina hyvä, että on jokin tavoite. Ja projekti tukee musiikin opetusta, Hermonen toteaa.
Kolmikko ynnää listaan myös tunne- ja vuorovaikutustaidot, vastuun kannon ja onnistumisen kokemukset. Opitaan myös kohtaamaan erilaisuutta, siis poikkeamaan tutusta. Juhlintakulttuuriakin opitaan ja vahvistetaan.
– Ja onhan tämä tosi iso kokemus ja elämys, Heinilä ynnää.
Ennen kaikkea moiset projektit suovat aidon mahdollisuuden oppia tätä kaikkea. Näitä asioita kun oppii kunnolla vain tekemällä.
– Luulen, että me aikuiset emme edes tajua, mitä pinnan alla tapahtuu. Siellä tapahtuu jotain tosi isoa, Salmela riemuitsee lasten saamasta kokemuksesta.
