Ellinoora ei piittaa konesoundeista vaan rehellisistä tunteista.
Ellinooran elämässä tapahtuu nyt paljon ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen pitkäsoitto ilmestyi pari viikkoa sitten. Ensimmäinen kiertue starttasi viikonloppuna.
Pyöritys tuntuu erikoiselta, sillä muutaman viime vuoden ajaksi Ellinoora sysäsi syrjään kaiken muun ja pyhitti elämänsä musiikin tekemiselle. Se kannatti, sillä esikoislevyn kappaleet tuntuvat rehellisiltä ja todellisilta ja ne koskettavat.
– Ensin inspiraatiota ja intoa oli valtavasti, välineitä vähemmän. Alkuvaiheessa tekstini olivat tosi runollisia. Teetti työtä löytää oikeanlainen konkretia. ”Söin muroja, kävin suihkussa” -tyyppinen kerronta ei minulle istu.
Välineitä kertyy, kun aikaa kuluu. Biisintekijäksi oppii Ellinooran mukaan vain tekemällä. Ja paljon töitä hän on tehnytkin.
– Olen noudattanut hyvää neuvoa: kirjoita siitä, minkä tiedät ja tunnet. Vain siten voi syntyä autenttisia biisejä ja pienestä tarinasta kasvaa jotain suurempaa, lauluntekijä kertoo.
Joskus omista kokemuksista tosiaan kasvaa jotain, joka koskettaa ja yhdistää ihmisiä. Elefantin paino -kappale kuvaa ahdistuneisuutta. Sitä, miten vaikea on puhua toisen pahasta olosta ja löytää oikea tapa lohduttaa silloin, kun elämä murjoo ja musertaa.
– Biisin aiheuttama palautetulva yllätti ja näytti, kuinka paha olo monella on. Musiikki voi vielä liikuttaa ihmisiä.
Toissa vuonna, kun Ellinoora kirjoitti kappaleen tekstin, se oli suunnattu toiselle ihmiselle. Viime vuonna siitä tuli totta hänelle itselleen. Silloin oli vaikeaa, ja hän koki elefantin painon hartioillaan.
Lauluntekijä kertoo olleensa lapsesta asti kaikki tai ei mitään -tyyppi. B-suunnitelmien tekeminen ei kuulunut tapoihin.
– Elämääni on mahtunut niin paljon kaikenlaista varmasti siksi, etten koskaan ole miettinyt, mikä kaikki voi mennä pieleen. Olen mennyt pää edellä. Viime vuosina olen kyllä muuttunut spontaanista ryntäilijästä enemmän tarkkailijaksi, Ellinoora pohtii.
