Suomessa tekee vuosittain vapaaehtoistyötä noin 40 ulkomaalaista nuorta Maailmanvaihto ry:n kautta. Viime viikolla saapuneet innokkaat vapaaehtoiset aloittavat Suomi-elämänsä Ylöjärvellä Antaverkan leiri- ja kurssikeskuksessa.
Mikä sinun nimesi on? Mitä kieliä osaat? Mistä olet kotoisin? Tällaisia suomen opintoja kävivät läpi pari päivää aiemmin Suomeen saapuneet vapaaehtoistyöntekijät. Tulijoita oli 13 maasta. Maanosista olivat edustettuina Aasia, Afrikka, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Suomeen vapaaehtoistyöntekijät jäävät puoleksi vuodeksi, kymmeneksi kuukaudeksi tai vuodeksi. Vaihdon aikana osa oppii puhumaan sujuvaa suomea.
Vapaaehtoiseksi on mahdollista päästä EU:n tukeman ohjelman kautta, jolloin matkakuluja ei nuorelle tule.
– Tätä kautta toiseen kulttuuriin pääsevät tutustumaan myös työttömät nuoret, jotka asuvat syrjässä. Haluamme tukea juuri tällaisia nuoria, jotka eivät muuten kansainvälistyisi helposti, Maailmanvaihto ry:n järjestösihteeri Mari Takalo kertoo.
Tällä kertaa saapuneet työntekijät ovat iältään 18–35-vuotiaita. Tulijoiden keski-ikä on noin 23 vuotta.
Nuoret ovat Suomessa töissä esimerkiksi päiväkodeissa tai peruskouluissa. Lisäksi he voivat olla apuna vammaisille tai vanhuksille. Parin viikon tulovalmennusleirin jälkeen vapaaehtoiset suuntaavat eri puolille Suomea aina Kainuusta pääkaupunkiseudulle asti.
Suomi tutuksi
Leirin aikana nuoret tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja opiskelevat suomea 30 tunnin verran. Työpaikoillaan he tulevat ainakin aluksi toimeen pääosin englannilla, mutta varsinkin lasten parissa työskentelevien täytyy oppia suomea suhteellisen nopeasti.
– Täällä annamme heille intensiivisen paketin kielioppia, joka toivottavasti motivoi opiskelemaan kieltä lisää, Takalo sanoo.
Noin kymmenen ohjaajaa auttaa vapaaehtoisporukan alkuun. Antaverkassa puhutaan esimerkiksi käytännön asioista, kuten mistä voi nostaa rahaa. Leiriläisille järjestetään myös kulttuurityöpajoja, joissa he oppivat asioita suomalaisesta musiikista, ruuasta, vuoden ajoista ja hiljaisuudesta.
Jo toisena iltana leiriläiset tutustuivat supisuomalaiseen saunaan. Valmennuksen aikana ohjelmassa on myös Pelkokerroin, jossa nuoret laitetaan maistelemaan heistä ehkä omituisilta tuntuvia suomalaisia herkkuja, kuten mämmiä, salmiakkia ja puolukoita.
Ruokalistalla oli ensimmäisenä kokonaisena leiripäivänä mausteista wokkia, mutta pikku hiljaa leiriläiset totutettiin suomalaisiin makuihin. Kolmantena päivänä listalla oli makaronilaatikkoa. Samaan kattaukseen otettiin ensimmäistä kertaa esille ruisleivät.
– Miksi meillä ei ole hernekeittoa, vaikka on torstai? No ainakin muurinpohjalättyjä voidaan tehdä, ohjaajat suunnittelivat.
”Kaikki pohjimmiltaan samanlaisia”
Vapaaehtoiset eivät korvaa työpaikoillaan palkattuja työntekijöitä, vaan hääräävät apukäsinä ja tuovat arkeen ekstraa. Nuoret voivat esimerkiksi päiväkodeissa opettaa lapsille oman maansa lastenlauluja.
– Kulttuurien väliset taidot ovat tärkeitä. Meidän vapaaehtoisten kautta esimerkiksi lapset voivat huomata, että vaikka ihmiset ovat eri näköisiä, olemme kaikki pohjimmiltaan samanlaisia. Se antaa rohkeutta kohdata ihmisiä, Takalo miettii.
Vakituiset työntekijät voivat hyötyä enemmänkin järjestelystä, jossa työpaikalla auttaa englanniksi kommunikoivia vapaaehtoisia.
– Englannin kieli voi olla osalla työntekijöistä ruosteessa. Kun työpaikalla puhutaan englantia, se voi parantaa omaakin kielitaitoa.
Jakson aikana molemmat osapuolet oppivat uutta toisista kulttuureista.
– Vapaaehtoiset avaavat ikkunan maailmalle. Me saamme oppia uutta heidän kauttaan.
Työjakson ajaksi nuoret majoitetaan esimerkiksi suomalaisiin isäntäperheisiin tai työpaikan yhteydessä oleviin asuntoloihin. Isäntäperheiksi käyvät hyvin erilaisetkin perheet.
– Jos esimerkiksi jollain eläkeläisellä on ylimääräinen huone, otamme hänet mielellämme majoittamaan jotakuta nuorta, Takalo sanoo.
Myös Suomesta on vapaaehtoistyössä ympäri maailmaa noin 40 nuorta joka vuosi.
Kokemuksen perässä Suomeen
Takalon mukaan Suomeen haetaan vapaaehtoiseksi monista eri syistä. Useat ovat kiinnostuneita suomen koulutusjärjestelmästä, jota pidetään arvossa maailmalla. Toisaalta jotkut haluavat oppia eksoottiselta tuntuvaa suomen kieltä. Osa taas on kuunnellut paljon suomalaista musiikkia, minkä vuoksi haluaa tutustua maahan paremmin.
Mosambikista kotoisin oleva Sheila Daude, 35, tuli Suomeen kokemuksen perässä. Hän halusi maahan, joka on aivan erilainen kuin oma kotimaa. Hän haluaa auttaa apua tarvitsevia.
– Haluan nähdä, kuinka täällä hoidetaan esimerkiksi vanhuksia. Olen varma, että täällä hoito on erilaista kuin omassa kotimaassani. Ehkä tämä aika antaa ideoita, joita voin viedä mukanani takaisin Mosambikiin.
Venkateswarlu Banda, 35, lähti Intiasta Suomeen tutustuakseen kulttuuriin ja opetellakseen uuden kielen.
– Suomen kieli on todella mukava. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja yhteistyöhaluisia.
– Täällä on maailman paras koulutus, joten se on myös yksi syy siihen, miksi halusin tulla juuri tänne. Haluan oppia parhaat mahdolliset taidot, joita voin hyödyntää myös omassa kotimaassani.
