Yhtenäiskoulun ekaluokkalaiset kerääntyivät viime viikolla tutustumaan iltapäivätoimintaan, johon osallistuu tänä lukuvuonna yhteensä 430 lasta. Iltapäivätoimintaa järjestetään Ylöjärvellä kaikkiaan kymmenessä toimipaikassa.
Viime tiistaina yhtenäiskoulun luokkahuoneessa istui vakavan oloista sakkia. Paikalle tulleet perheet elivät jännittäviä aikoja, sillä seuraavana päivänä heillä oli tarkoituksena saattaa jälkikasvunsa alkavalle koulutaipaleelle. Ennen h-hetkeä oli vielä tutustuttava koululaisten iltapäivätoimintaan, ilttiin, jonne koululaiset pääsevät puuhailemaan valvovien silmien alle aina iltapäivien ajaksi.
– Entäs jos täältä ei löydy sellaisia värikyniä, joita haluan käyttää, tai että niitä ei riitä kaikille? kuului huolestunut kysymys pulpetin takaa.
Tyttö sai huokaista helpotuksesta, kun iltapäivätoiminnan ohjaajat Marika Kupiainen ja Leena Stenberg lupasivat, että omien värikynien käyttö on ehdottoman sallittua.
Ohjaajat saivat pienen hymyn jännittyneiden ekaluokkalaisten huulille kertomalla, että iltapäivätoiminta on kaikkea muuta kuin koulun käymistä.
– Kun te pääsette koulusta, tuomme reput tänne sisälle ja vedämme liivit päälle. Sitten siirrymme tuohon ulos leikkimään, Kupiainen ohjeisti.
– Pihalla liikutaan ja kiipeillään. Joskus menemme retkelle läheiseen puistoon, hän jatkoi.
Yhtenäiskoulu on tuttu jo eskariajoista
Iltapäivätoimintaan oli tutustumassa myös seitsemänvuotias Iida Juusela. Tyttö kertoi, että näin ennen koulun alkua kotona on harjoiteltu monenlaisia ekaluokkalaiselle hyödyllisiä taitoja, kuten laskemista.
– Lukemista olen harjoitellut lukemalla lehtiä ja kirjoja. Osaanhan minä myös kengännauhat sitoa, hän mietiskeli.
Tytön äiti Eeva Uitti muistutti, että ennen koulun alkua on perehdytty myös koulumatkan kulkemiseen turvallisesti. Soppeenmäkeläisperhe asuu 400 metrin päässä yhtenäiskoululta, joten kovin pitkää matkaa pieni ekaluokkalainen ei joudu kävelemään. Koulumatka kulkee myös Soppeentien viertä pitkin, joten vanhempien ei tarvitse huolehtia siitä, että tyttö joutuisi ylittämään vilkkaasti liikennöityä tietä.
– Yhtenäiskoulu on minulle tuttu, koska kävin siellä eskarin. Kouluun tulee onneksi vanhoja eskarikavereitakin, hän sanoo.
Iida Juuselalle koulu tuntui olevan odotettu juttu, vaikka häntä hieman jännittikin. Ainut juttu, joka tyttöä sapetti kouluun menemisessä, oli aikaisin herääminen. Hän oli omien sanojensa mukaan aamu-uninen.
– Tykkäisin nukkua pitkään. Pakko kai se on silti nousta aamulla, kun kello soi. Opettelin heräämään herätyskelloon jo eskarissa, ekaluokkalainen kertoi ylpeänä.
Iltissä liikutaan ahkerasti
1C-luokalle mennyt Iida Juusela oli melko innoissaan kuullessaan, että koulun jälkeen iltapäivätoiminnassa saisi tehdä vapaasti juttuja, joista itse pitää.
– Haluaisin ainakin kiipeillä ja askarrella, käsitöistä innostunut tyttö mietti.
Hän oli sitä mieltä, että saisi varmasti nopeasti kavereita samasta iltapäivätoiminnan ryhmästä, vaikkei alkuun ketään tuntisikaan. Ohjaajat korostivatkin, että iltapäivätoiminnassa kukaan ei jäisi yksin, ellei niin itse halua.
– Sisällä me leikimme, piirtelemme, askartelemme ja pelailemme. Joulun aikaan saatamme leipoakin, ohjaajat Marika Kupiainen ja Leena Stenberg vinkkasivat.
He kertoivat ekaluokkalaisille, että myös iltapäivätoiminnassa yritetään lisätä lasten liikunnan määrää.
– Talvella perjantaisin me liikumme urheilutalon salissa. Siellä on käytössä vaikka mitä: patjoja, voimistelurenkaat ja trampoliineja.
Perjantai on ilttiläisille erikoispäivä myös leikkimisen puolesta. Jokainen lapsi saa ottaa tällöin mukaan lempi lelunsa. Iida Juusela tietää jo, kenet pehmokavereistaan ottaa mukaan.
– Minulla on sellainen koira, tai kaksi niitä oikeastaan on, joiden vieressä nukun. Niiden kanssa tulen sitten yhdessä perjantaisin tänne, hän suunnitteli.
