Poikeluksen kyläkauppa on vuosien ajan ollut paikallisten kohtauspaikka. Nyt paikka on hiljentynyt kultavuosistaan, mutta kauppias Matti Vähäkuopus ei aio laittaa pillejä pussiin. Asiakkaatkin toivovat, että perinteikäs kauppa säilyy kylällä.
Kaupan hyllyt täyttyvät pikku hiljaa. Tukkupäivän aamu on ollut kiireinen kauppiaalle.
Talvet ovensa kiinni pitävä Poikeluksen kyläkauppa piti viralliset avajaisensa tänä vuonna pääsiäisenä. Siitä lähtien tuotevalikoimaa on laajennettu kesää silmällä pitäen.
Matti Vähäkuopus on toiminut Poikeluksessa kauppiaana reilut kymmenen vuotta. Kauppiaan veri on virrannut Vähäkuopuksella suonissa syntymästä lähtien. Jo Vähäkuopuksen isoisä piti kauppaa ja sen jälkeen seuraava sukupolvi.
– Kun isä lopetti kaupan pitämisen, olin vihainen. Olisin halunnut jatkaa siinä kauppiaana, vaikka olin silloin vasta lapsi.
Pohjoisesta kotoisin oleva mies päätyi Poikelukseen Tampereen kautta.
– Tämä kauppa oli myynnissä, ja siitä se lähti. Soitin välittäjälle, että missä päin sellainen Poikelus on. Lähdin saman tien katsomaan tätä kauppaa, ja tehtiin kaupat. En huomannut edes tingata hintaa.
Kyläkauppa pyörii yhden miehen voimin. Tosin Vähäkuopus ei laske itseäänkään työntekijäksi, sillä kaupan pitäminen on hänelle harrastus.
Nykyisin kauppa on kesäisin auki kuutena päivänä viikossa. Maanantaisin kaupan ovet pysyvät kiinni, sillä Vähäkuopuksen täytyy ehtiä asioille.
Kultavuosista hiljentymiseen
Kyläkaupan seinät nousivat Poikeluksenkujalle vuonna 1954. Aluksi paikalla toimi Kurun osuuskauppa. Sen jälkeen kauppaa ovat hallinnoineet yksityiset myyjät.
Viime vuosina kyläkauppatoiminta on hiljentynyt. Vähäkuopus arvioi, että hän pyörittää Pirkanmaan viimeistä kyläkauppaa, joka ei ole minkään ketjun alainen.
Kyläkauppojen vaikeuksien syyksi Vähäkuopus nostaa Viron viinarallin. Toinen syy on suurissa marketeissa. Erityisesti pyhäpäivinä kyläkaupalla on aiemmin riittänyt vipinää.
– Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen kaataa tämän homman. Kaikki pienet kaupat kärsivät siitä, että marketit saavat olla auki kaikkina pyhäpäivinä.
Myös paikalliset tekijät vaikuttavat kaupankäyntiin. Poikeluksessa suuren asiakaskunnan muodostivat aiemmin mökkiläiset.
– Täällä mökkiporukka on vaihtunut. Silloin kun aloitin, mökkiporukat ostivat kaikki tuotteet tästä. Nyt mökkielämä on jäänyt, eivätkä mökkiläiset oikein enää poikkea.
Auttamisen halu poikeluslaisella on kuitenkin suuri, ja sen vuoksi kauppa pysyy jatkossakin auki.
– Aloitin tämän kaupan sillä periaatteella, että pienen puutteen vuoksi ei tarvitse lähteä markettiin ja saastuttaa luontoa.
Poikelus-päivä yhdistää
Kyläkaupat ovat olleet ennen muuta kohtaamispaikkoja. Keskiviikkoisena aamuna Poikeluksen kyläkaupalla törmäävät vanhat tutut, jotka jäävät vaihtamaan kuulumisia pelikoneen ääreen.
– Olen kyllästynyt kaupunkiin, kun siellä ei tunneta edes naapureita. Minusta olisi tärkeää, että yhteisöllisyys kasvaisi ja mökkiläisetkin tutustuisivat kyläläisiin, Vähäkuopus sanoo.
Viime aikoina yhteisöllisyys on kauppiaan mukaan kärsinyt pienellä kylällä.
– Ihmiset ovat vähän vieraantuneet toisistaan.
Poikeluksen kyläkaupalla järjestetään vuosittain Poikelus-päivä, joka kokoaa kyläläisiä yhteen. Aiempina vuosina tapahtumassa on riittänyt meininkiä, kun kyläläiset ovat laittaneet orkesterin tahtiin tanssiksi soratiellä.
– Silloin täällä pysähtyy ohi kulkeviakin, kun he näkevät, että täällä on vipinää.
Tänä vuonna Poikelus-päivää vietetään heinäkuun 9. päivänä. Vähäkuopus kertoo, että tapahtumassa on muun muassa kirpputori ja pallopelejä lapsille.
