Syvälle vastenmieliseen ilmiöön

Kun media-alan murros pudotti toimittaja Antti-Pekka Sonnisen tylysti työelämän rattailta, oli tamperelaisen kirjoittajan pakko jäsennellä ajatuksiaan uudelleen. Pohtiminen vei Sonnisen syvälle tuskaisiin muistoihin. Näiden muistojen perustalle syntyi tarina, jonka Sonninen paketoi kirjan kansien väliin. Tuloksena on raju kertomus kiusaamisesta.

Kirjan tarina ehti pyöriä Sonnisen mielessä pitkään ennen kuin hän sai naputeltua tekstin paperille. Kiusaaminen on Lapinlahdelta kotoisin olevalle Sonniselle liiankin tuttu teema.
– Olin itse koulukiusattu alakouluikäisenä. Lisäksi poikani koki kiusaamista kahdeksannella luokalla vielä rajummin seurauksin kuin minä, Sonninen taustoittaa.
Tältä kokemuspohjalta Sonninen kirjoitti teoksen Oikeus omassa kädessä.
Kirjan päähenkilö Matti on joutunut itse aikoinaan kiusatuksi. Tuo kokemus purkautuu, kun Matin poika Elias joutuu kiusaamisen kohteeksi koulussa. Matti ei kuuntele viranomaisten lupauksia ja selityksiä vaan päätyy lopulta itsenäiseen ratkaisuun.

Kustantaja innostui heti

Sonnisen mukaan kirja syntyi melko nopealla tahdilla.
Teksti tuli noin puolessatoista kuukaudessa. Kirjoitin kahdesta kolmeen tuntia päivässä. Minulla on se lahja, että kun laitan sormet näppäimistölle, tekstiä alkaa syntyä.
Lopulta Sonninen lähetti kirjan käsikirjoituksen viestintätoimisto Kirjokanteen tammikuun lopulla.
– Luin tekstin kertaistumalta. En tuntenut Antti-Pekkaa ennestään mutta huomasin heti, että kirjoittaja on ammattilainen. Ilmoitin Antti-Pekalle, että Kirjokansi kustantaa kirjan, jos jokin iso ja kaunis kustannusyhtiö ei sitä ota, kustantaja Jussi Virratvuori Kirjokannesta kertoo.
– Henkilökohtaisesti pidän tätä kirjaa erittäin tärkeänä teoksena, hän lisää.

Kirjoittaminen toimi terapiana

Antti-Pekka Sonninen sanoo, että hänen esikoiskirjansa sisältää paljon hänen omia kokemuksiaan.
– 25–30 prosenttia kirjan tapahtumista on oikeasti tapahtunut minulle tai pojalleni. Loput on sitten fiktiota.
Sonninen myöntää, että kirjoittaessa hänet valtasi välillä ahdistus.
– Kyseessä on kuitenkin aika raju tarina. Kirjan kirjoittaminen oli minulle myös iso terapiakeino. Toivon, että kirjan avulla olen pystynyt käsittelemään menneisyyden haamuja.
Kirjan tarina kertoo, miten kiusaamisasioissa voidaan mennä yli lain salliman rajan. Näin käy usein myös tosielämässä.
– Sitä ei saisi tapahtua. Laki pitäisi säätää sellaiseksi, että asioihin pystyttäisiin puuttumaan lain rajoissa. Ennen kaikkea toivon, että kiusaamiseen puututtaisiin tosissaan muuten kuin julkkisvetoisilla projekteilla, vaikka ne ovatkin sinällään ihan arvokkaita, Sonninen miettii.
Sonnisen kirja ei anna kovin ruusuista kuvaa koulusta tai sosiaaliviranomaisista. Tämä ei juuri hetkauta Oikeus omassa kädessä -kirjan julkistamistilaisuuteen osallistunutta tamperelaisen Kaarilan koulun rehtoria Jari Ikolaa.
Ikola muistuttaa, että kirjan aihe koskettaa kaikkia ihmisiä joko suoraan tai välillisesti.
– Irtopisteiden kerääminen asian ympäriltä ei lämmitä edes hetkeksi. Kiusaaminen tunnustetaan kyllä isoksi ilmiöksi ja sen kitkemiseksi tehdään töitä. Silti tämä tehty työ ei tavoita ihmisiä, Ikola sanoo
Hänen mukaansa kiusaamisasiat ovat niin herkkiä, ettei niitä voida hoitaa vain suorittamalla.
– Kaiken työn pitäisi lähteä sydämen sivistyksestä ja sosiaalisesta empatiasta, Ikola vinkkaa.

Lisää tulossa pian?

Antti-Pekka Sonninen on havainnut, että kiusaaminen alkaa aina yhden öykkärin toimista. Öykkäri laittaa niin sanotusti nuotion palamaan, ja muut seuraavat perässä.
– On jännä homma, että öykkäri löytyy aina, on ryhmä minkälainen tahansa.
Sonninen sanoo, että tällaiselle öykkäröinnille annetaan jopa hiljainen lupa nykyisissä tosi-tv-formaateissa.
– Minua kuvottavat ohjelmat, joissa jollekulle nauretaan ja joku pudotetaan ohjelmasta pois. En voi  sietää tätä häpäisemisen kulttuuria. Nämä roskaohjelmat ruokkivat kiusaamista.
Tuore kirjailija on tietenkin tyytyväinen ensimmäiseen teokseensa. Sonninen lupaa, ettei kirja jää hänen viimeisekseen.
– Voin melkein luvata, että seuraavan kirjan käsikirjoitus on valmis vielä tämän vuoden puolella. Ei minusta ole kirjoittamaan syvällisen tieteellistä tekstiä, mutta nykyajassa on niin paljon sairaita ilmiöitä, että niistä pitää kertoa.