Käsityötaiteen perusopinnoissa on kylvetty siemenet taideajatteluun, tekniikoiden taitamiseen ja kykyyn edetä luovassa prosessissa. Nyt ne heijastelevat päättötyönäyttelyssä, jossa aiheenakin on monin tavoin tulkittu heijastus.
Pikku nalle kiikkuu ikkunankarmiin kiinnitetyssä keinussa. Raamia somistaa lastenlasten nimin koristettu pieni verho. Työ heijastelee tekijänsä Elina Joutsenkosken uraa lasten parissa ja lapsia yleensäkin.
Pia Toolan työ taas heijastelee ihan konkreettisesti. On peilin paloista tehtyä lampea ja kuuta, kimaltavia helmioksia ja vihreänä kiiltävää lasikuusikkoa pienoismallimaisemassa. Mutta tässäkin työssä on symbolista heijastusta. Se peilailee Toolan oppimia käsityötekniikoita.
Heijastus. Se on teemana työväenopiston käsityötaiteen perusopinnoista tänä keväänä valmistuvien aikuisten päättötyönäyttelyssä.
Luovaa ongelmanratkaisua
Teema syntyi aivoriihessä, kun etsittiin otsaketta, joka olisi riittävän abstrakti ja samalla kyllin lähestyttävä.
– Tuli olla symboliikka, mutta teema ei saanut olla liian väljäkään, opettaja Ulla Tujula kuvaa.
Otsake alkoi purkautua töiksi kunkin henkilökohtaisin tavoin. Yksi pohti mielessään, toinen haki ajatuksen siemeniä kokeilemalla. Joku sai idean konkreettisesta havainnosta, kuten heijastuksesta ikkunassa, joku taas keksi heti symbolisen lähestymistavan.
– Alusta lähtien oli selvää, että tulee hirveän erilaisia töitä. Ei ole kahta samanlaista – ei edes samantyylistä, Toola sanoo.
Tavoitteena oli, kuten yleensäkin, että ensin tulee idea ja sitten toteutus eikä ensin jotain toteutettua ja sitten siihen mukaan ujutettua ideaa. Vaikka jälkimmäiseenkin tapaan sorrutaan joskus, tällä kertaa tavoitteessa onnistuttiin Tujulan mukaan hyvin.
Työn mittaan ideoita myös kehitettiin yhdessä keskustellen ja itse puiden.
–On tutkittukin, että käsityöprosessi etenee spiraalimaisesti. On alkuidea, sitten muiden ja oman palautteen jälkeen joudutaan palaamaan ja sitten tulee taas uusi kehä. Kyseessä on luova ongelmanratkaisuprosessi mitä suurimmassa määrin! Tujula sanoo.
– Oli mielenkiintoista huomata, miten yllättäviä oivalluksia tuli, Toola kertoo, joskin lisää, että joutui toppuuttelemaan tauotonta ideamyllyään, jottei työhön tulisi liikaa asioita.
Seuraavalla tasolla
Perusopintoryhmän aloittaessa vuonna 2013 Joutsenkoskella ja Toolalla oli plakkarissaan kyllä paljon käsityökokemusta, mutta repertuaari oli varsin kapea ja taiteellinen ajattelu alkutekijöissään. Tujulan mukaan aloittava opiskelija on tyypillisesti juuri tällainen.
Lähtöruudusta edettiin pohtimaan, mikä on taidetta, ja löytämään taiteellista ajattelua. Kartutettiin myös teknisiä taitoja. Päästiin siis käsiksi käsityötaiteen perusteisiin, seuraavalle askeleelle.
– Minulle ainakin on tullut se, etten tahdo luoda toisintoa toisista teoksista vaan luoda jotain uutta, Toola kuvaa kehitystään.
Niin Toolan kuin Joutsenkosken katseet ovat kaiken opitun jälkeen taas seuraavassa askeleessa. Kumpikin aikoo syventäviin opintoihin.
– Ei tämä tähän jää! Joutsenkoski hihkaisee.
Kommentointi on suljettu.