Rehtori Raimo Meriluoto luotsaa Hatanpään lukiota Tampereella

Keskiössä on oppilas

– Nuoruuden haaveeni oli valmistua aikanaan kieltenopettajaksi, kertoo ensi tiistaina 60 vuotta täyttävä tamperelaisen Hatanpään lukion rehtori, ylöjärveläinen Raimo Meriluoto. Mies kuitenkin kiinnostui lukiossa teologiasta, ja niin hän valmistuikin lopulta papiksi. Pedagogiikka oli läsnä Meriluodon elämässä jo varhain, sillä hän antoi naapureidensa lapsille ruotsin tunteja. Nuorukaisesta opettaminen tuntui mukavalta.
Ylöjärveläinen Raimo Meriluoto on tehnyt uraauurtavaa työtä tamperelaisessa Hatanpään lukiossa. Rehtori täyttää 60 vuotta ensi tiistaina. Rehtorin tehtävät vaativat paljon suunnittelua ja kansliatyötä.

Ylöjärveläinen Raimo Meriluoto on tehnyt uraauurtavaa työtä tamperelaisessa Hatanpään lukiossa. Rehtori täyttää 60 vuotta ensi tiistaina. Rehtorin tehtävät vaativat paljon suunnittelua ja kansliatyötä.

Vuonna 1979 Ylöjärven seurakunta sai juuri valmistuneen uuden pastorin. Tuolloin pari vuotta aikaisemmin perheen perustaneen Raimo Meriluodon virkanimike oli virallinen apulainen.
– Meillä on uusi, nuori pappi, sanoivat seurakuntalaiset ja kävivät kilvan tilaisuuksissa, joissa vastatullut, pidetty pastori oli mukana.
Parin vuoden kuluttua aikaisempi kiinnostus opetustyöhön alkoi voimistua, ja niin myös historiaa opiskelleesta virallisesta apulaisesta tuli virallinen opettaja, vanhempi lehtori Ylöjärven lukioon.
Seuraava vaihe kasvatustieteilijän uralla oli Moision koulun rehtorin tuolissa. Kasvavan koulun kehittäminen tuntui läheiseltä ja antoisalta työltä. Kun kymmenkunta vuotta suurehkon koulun luotsaamisessa oli takana, kutsuivat uudet tehtävät tekijäänsä. Toisen ylöjärveläisen papin, Martti Tyrkön, perustamassa Pirkanmaan yhteiskoulussa tuli vuonna 2002 avoimeksi rehtorin virka. Koulu oli muuttunut Hatanpään lukioksi, ja niin Raimo Meriluodon työmatka suuntautui Ylöjärveltä katsoen Tampereen keskustan toiselle puolelle.
Monien muutosten ja järjestelyjen jälkeen Hatanpään lukio toimii perusteellisesti saneeratun, 1920-luvulla rakennetun entisen Rantaperkiön koulun suojissa. Arvokkaan rakennuksen piirustukset on allekirjoittanut tamperelainen kuuluisuus, kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, jonka ansioluettelossa ovat muun muassa Hotelli Tammer ja Tampereen linja-autoasema.

Musiikkia ja teatteria

Tasavuosia täyttävä rehtori istuu  lukion kansliassa. Seinältä katsovat työhuonetta entiset rehtorit, muiden muassa Martti Tyrkkökin. Meriluoto on jo siistinyt pöytänsä virkaa sijaisena hoitavalle kollegalle.
–Minulla on ollut erinomainen onni saada uudelleen ja uudelleen hyvät esimiehet ja erinomaiset kollegat, rehtori pohdiskelee.
Kun kysyy juuri tämän lukion erityispiirteistä, musiikki- ja musiikkiteatterilinjoista, pyrähtää ovesta rehtorin tehtäviä hoitava apulaisrehtori Sirpa Ruhanen, joka huikkaa:
– Raimon ansiota kaikki!
Musiikkilinjalla opiskelijat saavat aimo annoksen musiikin teoriaa ja -historiaa, pääsevät esiintymään musiikkitapahtumissa, saavat kehittää soittotaitoaan ja kokevat yhteissoiton nautinnot – kaiken tämän viimeistä piirtoa myöten varustetuissa tiloissa taitavien opettajien ohjauksessa.
Musiikkiteatterilinjalla kehittyvät niin ilmaisutaito kuin improvisointikykykin ja ryhmät valmistavat esityksiä, jopa musikaaleja alusta loppuun. Opiskelijat saavat ison paketin taitoa käsikirjoittamisessa ja teatteriprojektien työstämisessä. Kyvyt kehittyvät myös lavastuksessa, puvustuksessa ja maskeerauksessa. Säveltäminen ja sanoittaminenkin tulevat tutuiksi. Samoin markkinointi ja tuottaminen. Tunnuslause on: ”Jokainen on tähti!”

Jokainen on tähti

Rehtorin mietteitä kuunnellessa tulee varma tunne siitä, että tässä talossa jokainen todella on tähti.
– Opiskelija on kaiken keskiössä, Raimo Meriluoto sanoo.
– On nähtävä monen asian taakse, opiskelijan vahvuuksiin. Oikealla asenteella monen nuoren kehitys saadaan huimaksi lähtötasosta riippumatta. Se vain vaatii aikaa ja paneutumista!
Rehtorin näkemys on linjassa Lontoossa tohtorikoulutettavan tutkijan Heini Väisäsen artikkelin kanssa, jossa todetaan laajan tutkimuksen tuloksena, että Hatanpään lukio on Suomen ykkönen!
Tuntuu hurjalta, mutta kun asiaan perehtyy, ymmärtää, että jokavuotinen lukioiden rankinglista, joka mittaa vain arvosanoja ja valkolakkien määrää, ei välttämättä kerrokaan koko totuutta. Väisänen on ottanut mukaan joukon muuttujia aina opiskeljoiden lähtötasosta, koulun koosta ja sijainnista alkaen. Väisäsen listalla kymmenen parhaan joukkoon ylsi myös Svenska Samskolan i Tammerfors.
Vielä enemmän tutkimukseen on uskominen, kun Raimo Meriluoto kertoo koulunsa opettajista:
– Opettajakunta on todella tehtävänsä sisäistänyttä. Jos opiskelija saa suorituksensa valmiiksi vähän myöhässä tänään, se on takuulla arvioitu huomenaamulla. Kaikki ovat vetämässä yhtä köyttä. Se näkyy tuloksissa ja opiskelijoiden asenteissa, Meriluoto sanoo.
Rehtori on oikeassa. Kun tutustumme sotasairaalanakin aikanaan palvelleeseen kouluun ja sen opetustiloihin, tapaamme rentoja ja eläväisiä, mutta huomaavaisia opiskelijoita. Kun tutkimme hyvin varusteltuja erikoisluokkia orkesteri- ja studiovarustuksineen, vierailija tulee vakuuttuneeksi siitä, että neljäätoista eri kieltä äidinkielenään puhuvat kolmesataaviisikymmentä opiskelijaa ovat hyvissä käsissä ja tietävät sen itsekin.
Raimo Meriluoto voi ottaa tyytyväisenä vastaan onnitteluja. Sarka on kynnetty hyvin!
Mahdolliset muistamiset: Hatanpään lukion stipendirahastoon pankkitilille: FI8166010010306595.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?