Hiekoitushiekkojen siivous kaduilta on jokakeväinen urakka, joka herättää kaupunkilaisissa hieman ristiriitaisia tunteita. Hiekat pitää tietenkin saada kaduilta pois, mutta miten se tehdään niin, etteivät ihmiset kärsi liikaa hiekkapölystä?
Hiekkojen siivous alkaa vuosittain, kun sää antaa siihen mahdollisuuden. Useimmiten urakka starttaa huhtikuun alussa ja päättyy vappuun mennessä. Samanlainen aikataulu on tavoitteena tänäkin vuonna. Toki sää voi aina aiheuttaa viivästyksiä.
– Niin kauan kuin yöllä on pakkasta, ei hiekkoja oikein voi poistaa. Päivällä lumet sulavat ja kevyen liikenteen väylälle valuu vettä. Kun vesi sitten yöllä jäätyy, niin väylällä pitää olla hiekkaa vähentämässä liukkautta, Ylöjärven kaupungin kunnossapitopäällikkö Jari Koskinen selvittää.
Ylöjärven kaupungilla on kolme omaa lakaisukonetta ja pesuauto urakoimassa keväisin hiekkojen poistossa. Lisäksi kaupunki saa avuksi yhden ulkopuolisen urakoitsijan imuautoineen.
Jari Koskisen mukaan kaupungin työntekijät yrittävät parhaansa mukaan minimoida hiekkojen siivouksesta nousevan hiekkapölyn määrän.
– Autojemme harjakoneissa on vesilaitteistot, jotka kastelevat hiekkaa harjauksen yhteydessä. Voimme myös käydä pesuautolla kastelemassa kadun ennen harjaamista. Sillä tavalla saamme pölyä sidottua.
Koskisen mukaan pölyn määrä on lähes joka kevät jonkinlainen ongelma Ylöjärvellä.
– Pölyä nousee tiestä erityisesti silloin, kun sekä yöllä että päivällä on pakkasta. Meillä on toki mahdollisuus käyttää pölyn sitomiseen liuossuolaa, mutta sen teho loppuu viiteen pakkasasteeseen, kunnossapitopäällikkö kertoo.
Raja-arvot ylittyvät harvoin
Ilmanlaadulle on asetettu selvät raja-arvot, jotka määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet. Niiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi.
Jos raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä, on kuntien laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia, joilla varmistetaan raja-arvojen alittaminen. Kunnan on myös tiedotettava ilmanlaadusta ja raja-arvojen ylityksistä sekä varoitettava väestöä, jos pitoisuudet kohoavat poikkeuksellisen korkeiksi.
Suomessa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Ympäristöhallinnon mukaan nämä raja-arvot saattavat ylittyä suurissa kaupungeissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä.
Ylöjärvellä ilmanlaatua ei valvota millään tavoin.
– Meillä ei ole minkäänlaista mittausasemaa, jonka avulla ilmanlaatua seurattaisiin. Esimerkiksi pölymääriä ei siis mitata edes katuhiekkojen siivousten aikaan, Ylöjärven kaupungin ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo kertoo.
Hänen mukaansa mittauspisteitä on Suomessa vähennetty runsaasti viime vuosina.
– Mittauspisteitä on nykyään melko vähän. Tamperekin poisti mittausasemansa Lielahdesta, koska ilmanlaatu on kohentunut. Mittauspisteitä on vielä joillakin teollisuuspaikkakunnilla, joissa on paljon saastuttavaa teollisuutta. Esimerkiksi Valkeakoskella taidetaan vielä mitata ilmanlaatua.
Keskitalo toteaa, että katuhiekkojen siivousten yhteydessä voi silmin havaita, että pölyä on ilmassa liikaa.
– Annetut raja-arvot ylittyvät teiden lähellä hetkeksi, eikä silloin ole terveydelle hyväksi oleskella pölyn keskellä, Keskitalo neuvoo.
