Harvesteri kaataa puita solkenaan ja kerää tukkikuorman toisensa jälkeen. Pakokaasun haju ja metsän tuoksu kuitenkin puuttuvat, eikä harvesterin ohjaajan otsallakaan näy juurikaan hikeä. Näyttää siltä, että metsätyöt ovat siirtyneet sisätiloihin.
Tämän niin sanotun metsäkoneen ohjaimissa on metsäkoneasentajan tutkintoa Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa suorittava Lauri Kuivila. Hänen käsissään ei kuitenkaan ole oikea harvesteri vaan metsäkonesimulaattori.
Koulutuskeskus Valon metsäkoneasentajaoppilaiden opetushallissa on mahdollisuus kokeilla metsäkoneita varsin kehittyneen simulaattorin avulla.
– Simulaattorissa on täysin samanlainen tietokone ja samanlaiset ohjaimet kuin oikeassa metsäkoneessa. Simulaattori on opetuskäytössä varsin tehokas väline, lehtori Tapio Talonen Tredusta kertoo ja jakaa ohjeita simulaattorin ohjaimia kääntelevälle Kuivilalle.
Tredun Ylöjärven toimipisteessä viime syksynä aloittaneet metsäkoneasentajaopiskelijat ovat varsin tykästyneitä simulaattoriin. Myös opetushenkilökunta löytää simulaattorista runsaasti hyviä puolia.
– Kaikkien oppilaiden ei tarvitse tunkea yhtaikaa oikean metsäkoneen hyttiin katsomaan, mitä siellä tehdään. Lisäksi simulaattorilla voi tehdä toistoja, miten paljon tahansa, kun puut eivät kaadu oikeasti. Työmaat eivät siis lopu, Talonen selvittää.
Simulaattorin avulla oppilaat pääsevät lisäksi testaamaan helposti metsätöiden tekemistä erilaisissa maastoissa, joissa on ojia ja kaltevuuksia.
Teoria käytäntöön hallissa
Vaan onpa metsäalan perustutkinnon metsäkoneasennuksen koulutusohjelmaan osallistuvien opetushallissa myös aito, järisyttävän kokoinen harvesteri.
– Saimme sen John Deeren tuotekehityspuolelta opetuskäyttöön. Se on hieno asia, koska koulun omat koneet ovat jatkuvasti oppilaiden ajo-opetuskäytössä, Tredun tuntiopettaja Mikko Lauttanen kertoo.
Ensin oppilaat tutkivat harvesterin runkorakenteita ja vertasivat kuormatraktorin ja harvesterin eroavaisuuksia.
– Käytännössä tutkimme, puramme ja mittaamme. Ensin luokassa käydään kaaviot läpi ja sitten samat asiat tsekataan käytännössä koneen kimpussa. Olemme muun muassa tutustuneet harvesterin hydrauliikkajärjestelmään ja esimerkiksi tänään tapetilla ovat koneen sähköjärjestelmät, Lauttanen selvittää.
Ensi syksynä lisää oppilaita
Metsäkoneasentajakoulutuksen opetustilat ja tarvittavat työkalut ja laitteet alkavat olla erinomaisella tolalla Koulutuskeskus Valossa. Viimeksi joulun aikaan opetushallin kattoon asennettiin riittävän nostovoimainen siltanosturi.
– Jatkossa saamme vielä viereisestä hallista puolet käyttöömme. Voimme ajaa sinne sitten toisen metsäkoneen, jota tarvitaan, kun uudet oppilaat aloittavat opintonsa ensi syksynä, Lauttanen kertoo.
Metsäkoneasentajaksi opiskelevien päivät ovat melko pitkiä. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin oppilailla on kahdeksan oppituntia. Maanantaisin ja perjantaisin opiskelijat selviävät kuudella oppitunnilla.
Parhaillaan opetushallissa puurtaa 11 oppilasta. Opiskelupaikkoja on vuosittain yhteensä 18.
Tredussa toivotaan, että Koulutuskeskus Valossa järjestettävän metsäkoneasentajakoulutuksen aloittaa ensi syksynä täysi 18 hengen opetusryhmä.
– Viime syksynä aloittaneet opiskelijat antavat tänä keväänä näytön ensimmäisen lukuvuoden opinnoistaan. Muutaman viikon päästä nämä opiskelijat lähtevät työssäoppimisjaksolle.
Metsäalan perustutkinnon metsäkoneasennuksen koulutusohjelma kestää kaksi vuotta. Oppilailla on opintoja myös muissa Tredun toimipisteissä kuin Koulutuskeskus Valossa. Oppilaat viettävät paljon aikaa etenkin Kurussa.
Mikko Lauttasen mukaan kaikista oppilaista tulee periaatteessa raskaskoneasentajia.
Työelämässä metsäkoneasentajakoulutuksen saaneet sijoittuivat muun muassa metsäkoneasentajiksi, kaivinkoneasentajiksi, huoltoneuvojiksi ja varaosamyyjiksi.
Metsäkoneasentajakoulutukseen olisi voinut hakea äskettäin päättyneessä yhteishaussa. Käytännössä metsäkoneasentajaksi opiskelemaan päädytään kuitenkin useimmiten erillishaun kautta. Erillishakulomakkeen voi täyttää Tredun verkkosivuilla.
