Aivojen verenkiertohäiriöistä kärsiviä elää Suomessa yli 80 000. Tästä huolimatta yllättävän harva tietää, kuinka vakavasta ja yleisestä vaivasta on kyse. Parhaillaan vietettävä kansainvälinen aivoviikko herättelee suomalaisia pitämään huolta aivoistaan.
Aivoliiton järjestösuunnittelija Carita Sinkkosen mukaan suomalaisten aivotietoudessa on rutkasti parantamisen varaa. Monikaan ei tule ajatelleeksi kehonsa tärkeimmän elimen tilaa – ennen kuin on pakko.
– Aivoverenkiertohäiriö voi tulla periaatteessa kenelle tahansa. Ikääntyminen lisää riskiä, mutta joka neljäs AVH-potilas on työikäinen, Sinkkonen kertoo.
Kun AVH-kohtaus iskee, voivat seuraukset olla tuhoisat. Aivoverenkiertohäiriöihin luetaan muun muassa aivoinfarktit ja aivoverenvuodot. Ilman nopeaa hoitoa kumpaankin näistä voi pahimmillaan kuolla.
Selkeimpiä merkkejä kohtauksesta ovat halvausoireet. Käsi tai jalka voi mennä voimattomaksi tai tunnottomaksi, suupieli voi roikkua ja puhe saattaa puuroutua.
– Myös näköhäiriöt, huimaus ja tasapainohäiriöt ovat yleisiä. Oireet voivat olla ohimeneviä, mutta silloinkaan niitä ei pidä ottaa kevyesti, Sinkkonen painottaa.
– Jos epäilee AVH-kohtausta, lievääkin, tulee heti ottaa yhteyttä hätänumeroon, asiantuntija ohjeistaa.
Terveet elämäntavat kannattavat
Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa nyt 11. kertaa. Teemaviikon aikana Aivoliitto ja muut aiheeseen vihkiytyneet järjestöt järjestävät tietoiskuja, infotilaisuuksia ja tapahtumia ympäri maata.
Tämänvuotisena teemana on ”aivoterveyttä läheltä”.
– Tällä tarkoitamme, että terveyden avaimia löytyy helposti arjesta ja lähiympäristöstä – aivoillekin, Carita Sinkkonen selvittää.
Aivoverenkiertohäiriöiden välttämiseen ei ole Sinkkosen mukaan olemassa mitään poppakonstia. Pienillä elämän valinnoilla voi kuitenkin tehdä aivoilleen paljon hyvää.
Avaintekijöitä ovat liikunta, riittävä uni, tervellinen ruokavalio ja korkeintaan kohtuullinen päihteiden käyttö.
– Eli samat asiat, jotka pitävät verenpaineen kurissa, Sinkkonen tiivistää.
– Korkea verenpaine ei itsessään aiheuta tuntuvia oireita, mutta se rasittaa aivoja jatkuvasti. Jos paine on koholla, se on tästäkin syystä hyvä saada laskemaan, hän jatkaa.
Kotiin ei kannata jäädä
Aivoverenkiertohäiriöistä kärsineille on Pirkanmaalla lukuisia vertaistukiryhmiä. Yksi niistä toimii Ylöjärvellä.
Carita Sinkkosen mukaan on äärimmäisen tärkeää, etteivät potilaat jää kohtauksensa jälkeen yksin.
– Fyysisten muutosten lisäksi AVH:n kokeminen aiheuttaa usein esimerkiksi masennusta. Vaikka vakavistakin kohtauksista on joissakin tapauksissa mahdollista toipua, kokemus on rankka, hän tietää.
Ylöjärven AVH-kerhossa on sen vetäjän Kaija Mäkelän mukaan parisenkymmentä jäsentä. Ryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Soppeenmäen Varikolla.
– Meillä on luentoja ja kahvitteluja, mutta ennen kaikkea toimintamme koostuu juttelusta. Kohtalotoverille puhuminen on kaiken a ja o, Mäkelä sanoo.
