Retkiluistelun suosio on kasvanut viime vuosina vähälumisten talvien lisääntyessä. Moni hiihtokelejä odotellut on vetäissyt retkiluistimet jalkaansa ja pyyhkäissyt järven jäälle kokemaan vauhdin hurmaa. Suuri osa retkiluistelun uusista harrastajista aloittaa luistelun kuitenkin aivan väärällä tekniikalla.
Itse asiassa moni lajin pariin tuleva aloittaa matkaluistelulla eikä retkiluistelulla. Matkaluistelulla tarkoitetaan luistelua järven jäälle auratulla radalla. Retkiluistelu on puolestaan retkeilyä järven jäällä luistelijan itsensä tai oppaan valitsemalla reitillä.
Retki- tai matkaluisteluun voi tutustua kolmella eri tavalla. Tai itse asiassa neljällä eri tavalla, joista yksi on ehdottoman huono tapa.
– Kaikkein huonoin tapa aloittaa retkiluistelu on koettaa lajia itse yksikseen. Lajin pariin pääsee parhaiten kaupallisen ohjatun toiminnan avulla, järjestäyneen seuratoiminnan kautta tai sitten lajia hallitsevan ystävän opastuksella, jo vuosikymmeniä retkiluistelua harrastanut ylöjärveläinen Pekka Tyllilä selvittää.
Tekniikka luisteluhiihdosta
Luonto- ja hyvinvointimatkailuun ja tapahtumien järjestämiseen erikoistunutta Hiking Travel Hit -yritystä pyörittävän Tyllilän mukaan 90 prosenttia Näsijärven auratulla radalla retkiluistimilla luistelevista ihmisistä luistelee väärällä tekniikalla.
Tyllilä näkee luistelijoita päivittäin, sillä Hiking Travel Hit ylläpitää Santalahdesta Siilinkarille vievää rataa.
– Valtaosalla ihmisistä on taustalla luistelua kiekko- tai kaunoluistimilla. Tästä seuraa pahoja tekniikkavirheitä retkiluisteluun, Tyllilä sanoo.
Hän kuitenkin lohduttaa ihmisiä sillä, ettei retkiluistelun oppiminen ole lopulta kovin vaikeaa.
– Retkiluistelu on samanlaista kuin vapaan tyylin hiihto. Hiihtotekniikkaa voi suoraan soveltaa retkiluisteluun, Tyllilä sanoo ja antaa esimerkin oikeasta tekniikasta.
– Tavallisessa luistelussa toinen jalka jää taakse ja kiertää sieltä uuteen potkuun. Retkiluistelussa jalat pelaavat puolestaan jatkuvasti rinnakkain, Tyllilä selittää.
Tyllilän mukaan ihmiset luistelevat retkiluistimilla usein liian etupainoisesti.
– Kiekkoluistimen terä on kuin keinutuolin jalka, minkä vuoksi luistelupotku tehdään päkiällä ja varpailla. Retkiluistelussa potku lähtee puolestaan koko jalan ja terän pituudelta, minkä vuoksi luistelijan pitää olla riittävän pystyssä asennossa.
Retkiluistelussa oikea tekniikka edesauttaa välttämään kaatumisia ja loukkaantumisia.
– Jos jalka jää taakse, kuten tavallisessa luistelussa, niin horjahduksesta seuraa lento otsalleen jäähän. Jos ilmassa oleva jalka on retkiluistelulle oikeaoppisesti toisen jalan rinnalla, niin horjahduksen myötä ilmassa oleva jalka vain kopsahtaa jäähän ja matka jatkuu, Pekka Tyllilä selvittää.
Nykytalville sopiva laji
Ensimmäistä kertaa retkiluistelua kokeileva ei tarvitse luistimien lisäksi muuta kuin sopivat ulkoiluvaatteet. Mikäli on epäileväinen oman tasapainonsa vakaudesta, kannattaa varustautua myös kypärällä ja polvisuojilla.
Moni luistelija suosii myös sauvoja. Sauvoista saa oivan avun, jos radalla on kova vastatuuli.
– Sauvoista on hyötyä myös harrastuksen alkuvaiheessa, koska sauvoilla on helppo rytmittää luistelupotkuja, Tyllilä vinkkaa.
Retkiluistelun pariin tulee jatkuvasti uusia ihmisiä. Laji on vielä niin uusi, että siinä on edelleen jonkinlaista uutuudenviehätystä. Myös nykyiset vähälumiset talvet vetävät harrastajia jääliikunnan pariin.
– Tänäkin talvena radallamme luisteltiin jo kuukausi ennen kuin Pirkanmaalla saatiin hiihtoreitit auki, Tyllilä muistuttaa.
Jos ja kun retkiluistelusta innostuu, kannattaa lajia harrastaa myös luonnossa ratojen ulkopuolella. Tosin omin päin järven jäälle ei kannata lähteä, jos ei ole varma jään turvallisuudesta.
– Jos ei tunne järven jäätä, on syytä lähteä vain opastetuille retkille. Tosiasia kuitenkin on, että villinä ja vapaana järvien jäillä saa hienoimmat luistelufiilikset, Pekka Tyllilä toteaa.
Lopuksi Tyllilä haluaa muistuttaa, että retkiluistimiin kannattaa hieman satsata euroja. Niin sanottuja markettiluistimia ei kannata itselleen hankkia. Huippulaatuiset kotimaiset retkiluistimet saa noin 110 eurolla. Hyvät luistimet maksavat siis noin 50–60 euroa enemmän kuin markettiluistimet.
– Luistimien laatuero on kuitenkin huomattava. Kannattaa miettiä, montako elokuvalippua saa 50 eurolla tai montako kertaa sillä summalla pääsee Hakametsään katsomaan kiekkoa. Se on pieni summa siitä, että nauttii vuosien ajan jokaisesta kilometristä jäällä, Tyllilä sanoo.
Kommentointi on suljettu.