Leena Pöntynen ehti johtaa perusopetusta Ylöjärvellä kuukautta vaille neljä vuotta. Viime perjantaina Pöntynen jätti tehtävänsä ja lähti kutsuttuna Kuntaliiton palvelukseen. Pöntysen johdolla Ylöjärvi on saanut valtakunnallisesti maineen kaupunkina, jossa tehdään pedagogisesti lähes poikkeuksellisen järkevää ja laadukasta työtä.
Pöntynen houkuteltiin Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntijan määräaikaiseen tehtävään. Sitä työtä tekemään Pöntynen on taatusti oikea henkilö. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa työstään uuden opetussuunnitelman parissa, osallistumisestaan Sitran Uusi koulutus -foorumiin sekä kirjoituksistaan erittäin suositussa blogissaan.
– Ei tällaisesta työmahdollisuudesta voinut kieltäytyä, Pöntynen sanoo.
Hän ei aio kuitenkaan muuttaa Helsinkiin vaan kertoo nauraen testaavansa VR:n ja Onnibussin välisiä eroja.
Aika näyttää, mihin Pöntysen tie vie, kun erityisasiantuntijan pestin ensimmäinen määräaikaisuus päättyy kesäkuun lopussa.
Ainakin toistaiseksi Pöntysen sijaisena Ylöjärvellä toimii Tarja Suhonen.
Opettajille opetusta
Kun Pöntynen vuonna 2012 saapui Helsingistä Ylöjärven ensimmäiseksi opetuspäälliköksi, hänellä oli paljon toiveita
– Ja ne toiveet ovat täyttyneet. Olen saanut tehdä täällä ihan kaikkea, Pöntynen kiittää.
Pöntysen johdolla Ylöjärvellä on optimoitu kouluverkkoa ja nostettu opetuksen profiilia erilaisten hankkeiden myötä. Erityisen tyytyväinen Pöntynen on siitä, että sivistyslautakuntaan on saatu luotua keskusteleva kulttuuri.
– Lautakunta on luottanut meihin virkamiehiin, ja me olemme luottaneet lautakuntaan.
Pöntynen on myös nostanut esiin opettajien itsensä kehittämisen.
– Minun arvomaailmassani opetushenkilöstön kehittäminen on iso asia. Se on ainut tapa, jolla opetuksen hyvää laatua pidetään yllä.
Pöntynen ja muu koulutoimen henkilöstö on saanut tulla toimeen jatkuvasti entistä vähemmillä resursseilla, vaikka kaupungilta onkin löytynyt rahaa koulujen remontointiin ja laajennuksiin.
– Totta kai säästöt ovat näkyneet. Meidän on pitänyt löytää uudenlaisia ratkaisuja rakenteista. Vaikka luokkien ryhmäkoot ovat jonkin verran kasvaneet, olemme pystyneet korjaamaan joitakin asioita hankerahoilla. Kun rahaa on vähän, asioita pitää tehdä eri tavalla kuin aiemmin, Pöntynen selvittää.
Ajassa on elettävä
Kun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi syksynä, Ylöjärvellä ollaan taatusti valmiita.
Useat tahot ihmettelivät, mikä kiire Ylöjärvellä oli, kun Pöntynen aloitti työt uuden opetussuunnitelman ympärillä jo kaksi vuotta sitten.
– Sanoin, ettei meillä ole kiire mutta haluamme tehdä asiat hyvin.
Pari vuotta sitten Opettaja-lehti tituleerasi Pöntystä ops-evankelistaksi. Titteli ei mennyt aivan metsään, sillä Pöntysen mielestä uusi opetussuunnitelma tarjoaa huikeita mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.
– Tätä opetussuunnitelmaa ei ole tehty kirjoittamalla. Tätä on tehty keskustelemalla. Olemme haastaneet opettajia keskustelemaan ja miettimään opetuksen tulevaisuusnäkymiä, Pöntynen kertoo.
Pöntynen korostaa johtamisen merkitystä opetussuunnitelman toteuttamisessa.
– Johtajien pitää mennä yhteistä visiota kohti. Meidän tehtävämme on näyttää suuntaa ja tarjota jokaiselle opettajalle kokemus siitä, että häntä kuunnellaan.
Pöntynen muistuttaa, että nyt koulua käyvät lapset ovat työelämässä vielä vuonna 2070.
– Siksi otimme Ylöjärvellä rohkean linjan. Päädyimme siihen, että tämän kaupungin perusopetus painottaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Pöntynen on itsekin tuonut esiin, että opetuksen on vaikea pysyä teknologiakehityksen ja digitaalistumisen vauhdissa mukana. Voiko olla siis niin, että opetussuunnitelma on jo valmiiksi vanha?
– Opetussuunnitelmasta pitäisi tulla elävä asiakirja, joka uudistuu jatkuvasti. Tärkeää olisi haistella hiljaisia signaaleja yhteiskunnasta ja tulevaisuudesta. Meidän ei kannata hypätä vain yhteen junaan vaan kaikkiin juniin, Pöntynen visioi.
Tuhansia lukijoita
Leena Pöntysen Opsia etsimässä -blogi on saanut erityisesti opettajien keskuudessa huiman suosion. Päivittäin blogia käy katsomassa 500–600 lukijaa. Pöntysen julkaistessa uuden blogitekstin sivuille säntää 1 500–2 000 lukijaa. Kaikkiaan Pöntynen on julkaissut kahden ja puolen vuoden aikana jo parisataa blogikirjoitusta.
Blogissaan Pöntynen kirjoittaa näkemyksiään jännittävästä matkasta kohti uutta opetussuunnitelmaa.
Pöntysen teksteistä on noussut vilkkaita keskusteluja muun muassa Facebookissa. Ja meriitti on sekin, että opetusministeri lainasi televisiohaastattelussa Pöntysen ajatuksia.
Pöntynen ajattelee blogin suosion takana olevan kenties se, että hän on pyrkinyt kirjoittamaan vaikeista asioista helposti ymmärrettävällä puhekielellä.
– Toki välillä on ollut vaikea miettiä, kirjoitanko virkamiehenä, rehtorina, opettajana vai äitinä.
Pöntynen on saanut kiitosta siitä, ettei hän monen muun opetusjohtajan tapaan ole katkaissut sidettä perustyöhön.
– Olen ehkä siinä mielessä poikkeuksellinen opetusjohtaja, että menen aina kouluun, kun siihen on mahdollisuus. Istun alas oppilaiden kanssa ja kysyn, mitä he haluavat.
Pöntysen mukaan myös virkamieskoneiston on nykypäivänä suunnattava katseensa sosiaaliseen mediaan.
– Pidän esimerkiksi Twitteriä erittäin vahvana vaikutuskanavana. Ettekä näe minua siellä tviittaamassa Putouksen hahmoista, vaan pysyn tviiteissäni ammatillisella tasolla.
Pöntysen siirryttyä Kuntaliittoon hänen bloginsa jää tauolle.
Foorumi antoi paljon
Eräs Pöntysen uran isoimmista asioista tapahtui viime vuonna, kun hänet valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran 31-henkiseen Uusi koulutus -foorumiin. Foorumi vietti puolen vuoden aikana 14 päivää yhdessä Suomessa sekä Yhdysvalloissa, kuuli eri alojen asiantuntijoita ja kävi lukemattomia keskusteluja.
Pöntysen mukaan foorumi avasi hänelle näkökulman oppimisesta koulun sijaan ja sai hänet arvostamaan elinikäistä oppimista.
– Ryhmässä oli järjetön määrä ammattitaitoa ja osaamista. Ja kun tulimme jonkin asian ympärille ilman rahavelvoitteita ja ilman titteleitä, pystyimme visioimaan ihan mitä tahansa.
Jos Leena Pöntysellä olisi rajattomasti valtaa muuttaa perusopetusta, hän nostaisi keskusteluun kaikki perusopetuksen rakenteet ja toimintatavat.
– Pitäisi pohtia, miten ne elävät tässä ajassa ja tässä maailmassa, Pöntynen linjaa.
Lisäksi hän muistuttaa, että kunnat eivät ole vielä varautuneet soteuudistuksen jälkeiseen aikaan.
– Kannattaa huomioida, että soteuudistuksen toteutumisen jälkeen opetus ja sivistys on kuntakentän isoin toimiala.
Pöntynen myös toivoo, että perusopetuksessa tuettaisiin nykyistä enemmän yksilöllisiä oppimispolkuja.
– Viime vuosina Suomessa on satsattu koulutukselliseen tasa-arvoon ja samaan aikaan on vähän unohdettu lahjakkaimmat lapset. Menestykseen maailman laajuisessa kilpailussa tarvitsemme myös niitä huippulahjakkuuksia.
Pöntynen on kuitenkin varma, että Ylöjärvellä käydään vuosienkin päästä hyvää koulua.
– Olen halunnut johtaa perusopetusta niin, että jokainen koulu saa opettaa omien vahvuuksiensa mukaisesti ja samalla yhteiseen visioon luottaen.
Kommentointi on suljettu.