Miltä tuntuu luoda kansainvälistä nähtävyyttä? Taina Väisänen sen tietää. Monessa mukana oleva arkkitehti suunnittelee parhaillaan Tampereelle vuonna 2017 avattavaa Muumimuseota. Paineet ovat kovat, mutta luotto omaan visioon pitää.
Muumipeikko, Pikku Myy, Nuuskamuikkunen… Harvassa ovat ne suomalaiset, jotka eivät näitä veijareita tunne.
Tove Janssonin muumihahmot ovat olleet rakastettuja jo sukupolvien ajan. Taina Väisäsen mielestä voidaan puhua jopa kansallisista ikoneista.
– Ihmisillä on tavattoman vahva side muumeihin. Kaikkea, mitä muumien nimissä tehdään, katsotaan siksi suurella suurennuslasilla, hän miettii.
Jonkin ajan kuluttua tuon samaisen suurennuslasin alle joutuu Väisäsen kädenjälki. Pitkän linjan arkkitehti suunnittelee parhaillaan Tampereen uutta Muumimuseota, jonka on määrä aueta vuoden 2017 toukokuussa.
Toistaiseksi valmiina on nippu erilaisia luonnoksia.
– Kyllä tässä kiire tulee, se on ihan selvää. Tällä hetkellä olen aikataulustani hieman jäljessä, suunnittelun runsas vuosi sitten aloittanut Väisänen kertoo.
– Olen kuullut, että Japanista on jo varattu lentomatkoja Tampereelle avajaispäivälle. Paineita on, mutta yritän olla ajattelematta niitä, hän jatkaa.
Yhteisöllisyyttä ja jännitystä
Jo Tampereen aikaisempaa muumipyhättöä, Muumilaaksoa, suunnittelemassa ollut Väisänen kuvailee tulevaa museota kaikin puolin edeltäjäänsä näyttävämmäksi. Tampere-talosta irronnut noin 1 500 neliön tila luo mahdollisuuksia monenlaisiin muumielämyksiin.
Uusi museo jaetaan kahteen kerrokseen. Punaisena lankana kulkevat Janssonin alkuperäiset muumikirjat.
– Järjestys on kronologinen. Kun museoon astuu sisään, on aluksi Suuressa tuhotulvassa. Viimeisenä vuorossa on Muumilaakson marraskuu, Väisänen avaa.
Suunnittelutyönsä aikana arkkitehti on hakenut tuttuihin teoksiin uutta, kiinnostavaa näkökulmaa. Sellainen on kirjojen ahkeran uudelleen lukemisen jälkeen löytynyt.
– Yhteisöllisyys tulee olemaan varmasti yksi iso tekijä, joka kävijöille välittyy. Myös jännitys on muumimuseossa läsnä, mutta turvallisella, muumimaisella tavalla, arkkitehti kuvailee.
Jo Tove Jansson teki aikoinaan selväksi, että hän ei halua Tampereen muumimuseoista mitään lasten elämyspuistoja. Tämä linja pitää myös tulevassa näyttelytilassa.
Väisäsen työllä on myös toinen olennainen rajaus.
– Japanilaisia animaatiohahmoja ei tule museoon esille. Pääosassa ovat Janssonin alkuperäispiirrokset ja -kokoelmat.
Ideat piirtyvät puukynillä
Suurta kiinnostusta herättävien kohteiden suunnittelu on Väisäselle tuttua hommaa. Viime vuosina arkkitehdin kynästä on syntynyt tunnettuja suurnäyttelyitä muun muassa Tampereen museokeskus Vapriikkiin.
Kauniiden ja kehuja keräävien näyttelykokonaisuuksien luominen on vaativaa työtä, jossa luovuus täytyy venyttää äärimmilleen.
– Jos joku ulkopuolinen seuraisi työskentelyäni läheltä, hän saattaisi luulla, etten tee oikeastaan mitään. Se ei tietenkään pidä paikkaansa, Väisänen toteaa.
– Ajattelen töitäni koko ajan – vähintään alitajuisesti. Kun ideat ovat hautuneet kokonaan valmiiksi, alan piirtää.
Luonnosten tekemisessä Väisänen luottaa vanhoihin kunnon puuväreihin. Niitä kuluu Muumimuseon kaltaisessa suurprojektissa paljon.
– Ensimmäinen muumiluonnokseni on päivätty vuoden 2014 syksylle. Viimeisimmän sain valmiiksi joulukuussa, arkkitehti paljastaa.
– Seuraavaksi siirryn piirtämään suunnitelmia tietokoneella. Tämä vaihe pitäisi saada valmiiksi keväällä, koska syksyllä tarvitaan jo urakkakuvat kilpailutusta varten, Väisänen alkaa listata.
Parhaillaan Väisänen elää arkkitehtiyrittäjän kiivainta sesonkiaikaa. Vuodenvaihteen tienoilla tulessa on monta rautaa, koska julkinen sektori tyhjentää rahapussejaan.
Muumimuseon lisäksi ylöjärveläisellä on tällä hetkellä työn alla Helsingin kaupunginmuseon iso projekti.
– Töitä on riittänyt mukavasti, ihan tyytyväinen pitää olla. Haaveenani tosin on, että jonain päivänä ehtisin myös säännöllisesti maalaamaan. Nyt vapaa-aika on jäänyt vähiin, Väisänen sanoo hymyillen.
